Etusivu
OSIO 3 - ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT
Yleistä arviointimenetelmistä
1. Kuulustelu, tentti tai koe
2. Testit
3. Dialogitentti
 
4. Haastattelu arviointimenetelmänä
 
5. Havainnointi oppimisen arviointimenetelmänä
 
6.Posteri oppimisen arviointimenetelmänä
7. Essee
8. Oppimispäiväkirja
9. Portfolio
9.1. Portfolioarviointi
9.2. Portfolioarvioinnin keinot
9.3. Portfolio ja oman asiantuntijuuden kehittyminen
10. Käsite- ja miellekartat oppimisen arviointimenetelminä
11. SWOT -analyysi
12. Oppimistehtäviä arviointimenetelmien tarkasteluun
Osio 1 - Arvioinnin lähtökohtia
Osio 2 - Arvioinnin tavoitteet, tehtävät ja kohteet
Osio 4 - Mitä arvioinnin jälkeen?
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

SOLO-taksonomia

SOLO-taksonomia (Structure of Observed Learning Outcome) tarkoittaa havaitun oppimistuloksen rakennetta. Kyseessä on opiskelijoiden tuotoksista päätelty oppimisen laadun kuvausjärjestelmä.

SOLO-taksonomian avulla luokitellaan opiskelijan avoin vastaus tai essee johonkin seuraavista kategorioista:

Esimerkkinä "Miksi yöllä tulee pimeä?" -vastaukset kuvaamassa eri tasoja

1. Esirakenteinen
- opiskelija ei vastaa kysymykseen. Vastauksessa ei ole ainoatakaan olennaista näkökohtaa

(Esim. "en tiedä", "jotta saisimme nukkua", "koska täytyy nukkua")

1A Siirtymävaihe
- opiskelija tarkastelee vastauksessaan vain yhtä olennaista näkökohtaa ja sitäkin puutteellisesti

2.  Yksirakenteinen
- Vastaus perustuu vain yhteen relevanttiin näkökohtaan. Siten johtopäätökset ovat kapea-alaisia ja usein jyrkkiä

(Esim. "Koska aurinko laskee iltapäivällä", Koska aurinko menee toiselle puolelle maapalloa")

2A. Siirtymävaihe
- Opiskelija yrittää käsitellä kahta olennaista näkökohtaa, mutta tämä tapahtuu kuitenkin puutteellisesti.

3. Monirakenteinen
- Opiskelija käsittelee useita toisiinsa liittyviä näkökohtia. Hän ei kuitenkaan tarkastele aineistoon mahdollisesti liittyviä epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitoja.

(Esim. "Koska maa pyörii ja aurinko paistaa välillä toiselle puolelle maapalloa")

3A Siirtymävaihe
- Opiskelija havaitsee aineiston mahdolliset epäjohdonmukaisuudet, ristiriidat jne., mutta ei kykene vielä niitä selittämään.

4. Relationaalinen
- Opiskelija tarkastelee vastauksissa useampia tai kaikkia olennaisia näkökohtia ja pystyy liittämään vastaukseen myös ristiriitaisilta näyttävät näkökohdat. Opiskelija tarkatelee aihetta vain yhdessä kontekstissa.

(Esim. "Koska maapallo pyörii akselinsa ympäri. Kun toisella puolella maapalloa paistaa aurinko, niin siellä on päivä. Silloin toinen puoli maapallosta on varjossa ja siellä on yö.")

4A Siirtymävaihe
- Opiskelija ei tee jyrkkiä johtopäätöksiä. Vastauksessa esitetään jokin yleinen periaate, mutta sitä ei kehitellä.

5. Laaja abstraktinen
- Vastauksesta käy ilmi, että vastauksessa tarkasteltu tapaus on vain yksi esimerkki yleisestä periaatteesta. Vastauksessa saattaa esiintyä hypoteettisia näkökohtia, joita ei ole kysymyksessä annettu. Johtopäätökset ovat ehdollisia ja avoimia.

(Esim. "Yön pimeys aiheutuu maan planetaarisuudesta. Koska maa on planeetta, niin se kiertää aurinkoa. Yön ja päivän vaihtelu aiheutuu siitä, että maa pyörii lisäksi akselinsa ympäri. Maapallo pyörähtää akselinsa ympäri kerran 24 tunnissa. Puolet maapallosta on kerrallaan auringon puolella. Silloin siellä on päivä. Vastaavasti sama kohta on varjossa 12 tuntia. Tällöin siellä on yö Tarkkaanottaen vain päiväntasaajalla ja sen lähiympäristössä sekä yö että päivä ovat noin 12 tunnin pituisia. Kauempana päiväntasaajasta...Puhutaan myös yöttömästä yöstä...")

 

Lähde

Åhlberg, M. 1990. Opetuksen ja oppimisen evaluaatio. Pieni käsikirja opettajille ja tutkijoille. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita. Joensuun yliopisto. Joensuu.