Hoitopalaute

Alueelliset palvelut

Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja kirjaamisen kehittäminen

Päätöksenteon tuki

Kotihoidon mobiilisovellus

Toimenpide- järjestelmän hankinta ja uusiminen

Sähköisen potilaskertomus- järjestelmän käyttöönotto

Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihina

Pilotit

Hoitopalaute (HoPa)

HoPa-pilotti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi kesäkuussa 2005. Tutkimuksen osapuolina olivat Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Kuopion kaupungin terveyskeskus. Tutkimus liittyi Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin välisen sähköisen hoitopalautteen kehittämishankkeeseen. Pilotin kohteeksi rajattiin KYSin ihotautipoliklinikan ja Kuopion kaupungin terveyskeskuksen välinen tiedonkulku. Sisällöllisesti tutkimuskohde rajattiin koskemaan hoitopalautteen kehittämistä, kun asiakkaana on ihotautipoliklinikan säärihaavapotilas. Menetelmällisesti pilotissa toteutettiin lähinnä toimintamallin ensimmäisen vaiheen tehtäviä: selvitettiin lähete-hoitopalaute -käytännön nykytila ja kehittämiskohteet sekä löydettiin joitakin ratkaisuehdotuksia. Pilotissa testattiin tapaa tehdä nopea esiselvitys kehityskohteista ja mahdollisista ratkaisulinjoista.

Pilottiin osallistui yliopiston kolmen tutkijan ryhmä sekä terveydenhuollon asiantuntijoina kaksi sairaanhoitajaa KYSistä. Tietoa kerättiin ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui KYSin ihotautipoliklinikan sairaanhoitaja, ihotautiosaston lääkäri ja sairaanhoitaja sekä Kuopion kaupungin perusterveydenhuollosta kotihoidon ja terveyskeskusvastaanoton lääkäri sekä sairaanhoitajia terveyskeskuksen haavahoitoyksiköstä ja kotisairaanhoidosta.

Pilotin tavoite määriteltiin yhdessä KYSin sairaanhoitajakumppaneiden kanssa seuraavasti: HoPan tavoitteina oli selvittää ja kuvata, mitkä ovat ne oikeat, riittävät, ajantasaiset ja helposti käytettävät tiedot, joita jatkohoidossa tarvitaan ja ketkä niitä tarvitsevat. Tämän perimmäisenä tarkoituksena on turvata potilaan saaman hoidon jatkuvuus.

Käytännössä yksi tapa toteuttaa tätä tavoitetta on laajentaa hoitopalautteen käsitettä. Nykyisellään hoitopalautteella tarkoitetaan lääkärin kirjoittamaa epikriisiä. Laajennettu, moniammatillinen hoitopalaute sisältää asiakkaan hoitoon osallistuvien eri ammattiryhmien tuottamaa tietoa, jota hoitoketjun seuraavissa vaiheissa tarvitaan. Tässä pilotissa haettiin käsitystä siitä, mitä asiakokonaisuuksia hoitopalautteeseen tulisi sisällyttää, miten ja milloin niiden tulisi olla käytettävissä ja kuka näitä tietoja tuottaa.

Tulokset

Moniammatillisuus havaittiin tärkeäksi tekijäksi toiminnan kokonaiskuvan muodostamisessa. Tarinat, kuvat ja kaaviot osoittautuivat hyödyllisiksi kommunikoinnin apuvälineiksi läpi koko tutkimusprosessin. Tutkimuksessa käytettiin läpi koko prosessin osallistavia menetelmiä moniammatillisesti: tutkimusta suunniteltiin ja tuloksia analysoitiin moniammatillisena ryhmätyönä sairaanhoitajaosapuolten kanssa ja tietoa kerättiin ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa, joihin osallistui asiakkaan hoitoketjun eri toimijoita. Tiedonkeruun apuvälineinä käytettiin mm. toimintatarinoita ja erilaisia kuvioita ja kaavioita, joiden avulla varmistettiin yhteinen ymmärrys käsiteltävistä asioista. Tulokset kuvattiin tekstinä ja havainnollistettiin erilaisilla kaavioilla.

  • Laajennetun hoitopalautteen tiedon tarpeet -selvitys (pdf)

Alueelliset palvelut

Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa oli käynnissä selvitystyö röntgenkuvien digitaaliseen arkistointiin ja suoraan digitaaliseen kuvantamiseen siirtymisestä. Selvittelyn alla oli tarvittavien laitteistojen ja ohjelmistojen hankinta sekä mahdollinen liittyminen Kuopion yliopistollisen sairaalan digitaaliseen röntgenkuva-arkistoon. Tähän selvitystyöhön liittyen aloitettiin keväällä 2005 ZipIT-tutkimushankkeen ja röntgenosaston välinen yhteistyö, jonka tavoitteena oli röntgentoiminnan nykytilan mallintaminen ja analysoiminen sekä toiminnan tavoitetilan visioiminen yhdessä osaston työntekijöiden kanssa. Konkreettisena tuotoksena yhteistyöstä syntyi esiselvitys Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenpalvelujen järjestämisestä. Esiselvitystä oli tarkoitus myöhemmin hyödyntää varsinaisessa digitaalisen arkiston käyttöönottoprojektissa.

Pilotti kattoi ZipIT-hankkeessa kehitetyn toimintamallin ensimmäisen ja toisen vaiheen. Keskeisenä tiedonkeruu- ja tuottamismenetelmänä pilottikohteessa käytettiin työpajoja: röntgenosaston henkilöstölle järjestettiin kaksi työpajapäivää. Ensimmäisessä työpajassa käytiin läpi röntgentoiminnan nykytilaa ja siinä ilmeneviä kehittämistarpeita ja aloitettiin tavoitetilan miettiminen. Toisena työpajapäivänä tarkennettiin tavoitetilan kuvausta digitaalisen arkistoinnin lisäinformaation ja etukäteen hahmoteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Työpajoissa pyrittiin valmistelemaan röntgenosaston henkilöstöä muutoksiin, joita uuden teknologian käyttöönotto tulee aiheuttamaan sekä mahdollistamaan.

Digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa jatkuu myöhemmin kolmanteen vaiheeseen. Jatkossa suunnitellaan ja määritellään tarkemmin toiminnan muutokset, laite- ja järjestelmävaatimukset ja -hankinnat.

Tulokset

Pilotin keskeinen anti ZipIT-toimintamallin kehittämiseen olivat kokemukset työpajoista tiedonkeruu- ja tuottamismenetelmänä. Pilottiin osallistuneet röntgenosaston työntekijät kokivat työpajatyöskentelyn ja erityisesti oman työn ja sen kehittämisen pohtimisen erittäin positiivisena. Lisäksi ActAD-mallin mukainen toiminnan kuvaaminen ja jäsentäminen osoittautui toimivaksi välineeksi pyrittäessä muodostamaan yhteistä käsitystä toiminnan nykytilasta.

  • Esiselvitys digitaaliseen kuva-arkistojärjestelmään siirtymisestä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla - Toiminnan nykytila ja tavoitetila (pdf)

Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja kirjaamisen kehittäminen

Tässä pilottihankkeessa tutkimusryhmän edustajat osallistuivat suuren sairaalan lääkehoidon kirjaamisen kehittämishankkeeseen. Tutkimusryhmän edustajat keskittyivät ensisijaisesti potilaan lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän määrittelyyn. Aihetta lähestyttiin tuotekehityksen ja muotoilun näkökulmasta ja tavoitteena oli:

  • Kehittää lääkehoidon toteuttamis- ja kirjaamisprosessia osana yliopistollisen sairaalan kehittämisprojektia.
  • Tuottaa ehdotuksia kehitteillä olevan järjestelmän lääkehoidon kirjaamista koskevien osioiden kehittämiseksi.
  • Kehittää toimintalähtöistä vaatimusmäärittelymenetelmää terveydenhuollon ohjelmistotuotteiden suunnittelua varten.

Työskentelyn lähtökohtana oli kliinisen työn tekijöiden tarve nähdä potilaan lääkityksen kokonaistilanne kertasilmäyksellä ja se perustui kirjallisuuden lisäksi osallistavin menetelmin hankittuun tietoon kohdealueesta sekä näin hankitun tiedon analysointiin, jäsentämiseen ja käsitteellistämiseen. Tutkimusryhmä mallinsi tunnistetut käyttäjävaatimukset käyttöliittymäkuviksi, joita käytiin läpi sairaalan lääkehoidon kehittämisryhmä työpalavereissa. Kliinisen työn tekijät arvioivat ja kommentoivat ehdotuksia, ja näiden kommenttien perusteella suunnitelmia kehitettiin edelleen. Työ eteni iteratiivisesti. Terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat, mitä he lääkehoidon sähköisen kirjaamisen järjestelmältä odottavat; tutkimusryhmän edustajat puolestaan suunnittelivat vuorovaikutus- ja käyttöliittymäratkaisuja, joiden avulla nämä odotukset pyrittiin täyttämään.

Tulokset

Tässä pilottikohteessa käyttöliittymäkuvia käytettiin sairaalan oman työn tukena ja kliinisen työn tekijöiden työvälineohjelmalle asettamien tarpeiden mallintamiseen. Saatujen kokemusten mukaan kaikki käyttäjävaatimukset voitiin kuvata käyttöliittymäkuviksi tai kuvasarjoiksi. Kuvat muodostivat yhteisen mallinnuskielen vaatimusmäärittelyn eri osapuolten välille ja konkretisoivat kliinisen työn tekijöille ohjelmiston työtoimintaan tuomat mahdollisuudet ja rajoitukset. Myöhemmin käyttöliittymäkuvista muodostunutta käyttöliittymäkonseptia käytettiin ohjelmistotalon kokoaman määrittelyryhmän työskentelyn yhtenä lähtökohtana.

  • Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän käyttäjävaatimuksia: Käyttöliittymäkuvien suunnitteluperusteet (pdf)
  • Martikainen S, Silvennoinen R, Ikävalko P. 2006. Tapaus lääkehoito: Kokemuksia käyttöliittymäkuvista ohjelmiston käyttäjävaatimusten määrittelyssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. (pdf)
  • Martikainen S. 2007. Käyttöliittymäsuunnittelu osana vaatimusmäärittelyä. Esimerkkinä lääkehoidon käyttöliittymä. Pro Gradu. Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos.

Päätöksenteon tuki

Duodecimin ja ProWellness Oy:n kanssa yhteistyössä määritellyn ja toteutetun päätöksenteon tuen protoversion kehitystyötä jatkettiin testaamalla toiminnallisesti laajempia skriptejä, kehittämällä niiden teknistä toteutusta ja testaamalla niiden toimivuutta Kansallisen terveyshankkeen rakenteisten tietomäärittelyjen pohjalta todellisen potilastietojärjestelmän osana. Päätöksenteon tuen suunniteltua kokonaisprosessia analysoitiin ja kehitettiin edelleen. Tutkimuksen osalta toimitaan tiiviissä yhteistyössä Käypä hoidon ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen kanssa.

Osana päätöksenteon tuki -pilottia tehtiin selvitys Käypä hoito -suositusten käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Selvitys tehtiin touko-syyskuussa 2005 haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia. Tavoitteena oli selvittää miten Käypä hoito -suosituksia käytetään käytännön työssä ja miten ne vaikuttavat hoitotilanteessa tehtäviin päätöksiin. Tähän liittyen kysyttiin myös terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä päätöksenteon tuen kehittämisestä ja tuomisesta terveydenhuollon työtoiminnan tueksi. Käypä hoito -suositusten käyttöä havainnoitiin myös järjestämällä käytettävyystestejä, joissa testiin osallistuneita terveydenhuoltoalan opiskelijoita pyydettiin käyttämään suositusten www-versioita.

Tulokset

  • Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa. Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta (pdf)
  • Potilaskertomuksen ydintietojen hyödyntäminen päätöksentuessa – potilaskertomuksen ja päätöksentukiskripteiksi koodattujen hoitosuositusten yhteiset rakenne- ja sanomamääritykset -dokumentin liitteet (pdf)
    • Kliininen päätöksentukijärjestelmä potilaiden hoidon parantamiseksi: Tietojärjestelmän määritys käyttötapausten avulla (pdf)
    • Päätöksenteon tuki: selvitys päätöksentukipalvelun toteuttamisesta (pdf)

Kotihoidon mobiilisovellus

Hankkeen tavoite oli pilotoida Kuopion kotihoidon kenttätoimintaa tukevaa tietojärjestelmää pilot -ehdotuksen mukaisena rajattuna toteutuksena. Hanke toteutettiin Kuopion sosiaalitoimen, AtBusines Communications Oyj:n AtHealth RDM -projektin ja ZipIT-hankkeen yhteistyönä. Hankkeen työmenetelminä käytettiin AtBusineksen toimintalähtöistä visuaalista työpajatyöskentelyä, johon järjestelmän käyttäjät osallistuvat.

ZipIT-hanke osallistui tähän pilottihankkeeseen menetelmällisen tiedonkeruun näkökulmasta. Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat olivat havainnoimassa ja seuraamassa pilotointihankkeen vaiheita ja etenemistä. Analysoimme kehityshankkeessa mukana olevien osapuolten toimintaa tässä kyseisessä tietojärjestelmän kehityshankkeessa. Tutkijat ja suunnittelijat antoivat palautetta sekä toivat esille vaihtoehtoisia työskentelytapoja, ZipITissä tehdyn menetelmäkehityksen ja kokemusten pohjalta.

Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat osallistuivat AtBusineksen järjestämiin tapaamisiin (4), työpajoihin (5), koulutuksiin (2) ja havainnointeihin (2). AtBusiness toteutti mobiilisovelluksen pilotointijakson kotihoidossa 9.1.- 12.2.2006. ZipITin suunnittelijat ja tutkijat kirjoittivat useimmista työpajoista, koulutuksista ja havainnoinneista luottamuksellisia muistioita ja raportteja, joissa on yksityiskohtaisempia kokemuksia ko. työtavoista sekä itse kohdetta, eli kotihoitoa, koskevat muistiinpanot.

Tulokset

Menetelmäkehityksen kannalta oli tärkeää tietää millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ohjelmistoyrityksillä on sekä kuinka kehityshankkeet viedään läpi (resursoidaan, organisoidaan, johdetaan) terveydenhuollon organisaatioissa. Tämän tiedon pohjalta kehitimme toimintamallia tuomalla siihen hyväksi havaittuja toimintatapoja ja käytäntöjä. Samalla pyrimme varmistamaan, ettemme kehitä päällekkäisiä menetelmiä, jotka ovat käytössä ohjelmistotaloissa, vaan niitä tukevia ja täydentäviä (yhdisteltävyys).

Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen

Toisen jakson aikana osallistuttiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) toimenpidejärjestelmän hankintaprosessin vaatimusmäärittelyvaiheeseen. Pilottiyhteistyössä osallistuttiin vaatimusmäärittelyvaiheen aikaiseen (tammikuusta toukokuuhun 2006) hankintaryhmän työskentelyyn erilaisten työtapojen ja menetelmien suunnittelun kautta sekä osallistumalla niiden toteutukseen vaatimusmäärittelyvaiheen aikana.

Toimenpidejärjestelmän hankinnassa toteutetun vaatimusmäärittelyprosessin tavoitteena oli, että järjestelmän hankkijan eli KYS:n operatiivisen tulosalueen tarpeet ja markkinoilla oleva tarjonta kohtaavat hankintaprosessin sisällä toteutettavan vaatimustenhallinnan avulla. Tavoitteen saavuttamiseksi käytettiin ennen tarjouspyyntökierrosta KYS:n organisoimia asiantuntijaryhmiä, toimittajien kanssa järjestettyjä työpajapäiviä ja tutustumisia ohjelmistojen referenssikohteisiin. Hankinnan valmistelun tarkoituksena oli tuottaa tarvekartoitus, jossa hankittavan järjestelmän toiminallisuutta ja toiminnan vaatimuksia pyritään kuvaamaan käyttäjien näkökulmasta katsottuna. Tarvekartoituksen pohjalta tarkennettiin toimenpidejärjestelmän vaatimusmäärittely ja tarjouspyyntöasiakirjat.

Tulokset

Työskentelystä tuotetussa raportissa kuvataan hankintaa edeltänyt vaatimusmäärittelyprosessi ja siihen liitetyn prosessiarvioinnin tulokset. Huomionarvoiseksi vaiheen työtapojen kuvaamisen ja käytäntöjen arvioinnin tekee niiden käytön uutuus ja laajuus verrattuna yhteistyökumppanin aiempaan toimintatapaan vastaavissa tilanteissa. Vaatimusmäärittelyvaiheen työskentely toteutettiin ensimmäistä kertaa käyttämällä osallistavia menetelmiä näin laajassa mittakaavassa. Erilaisten työtapojen myötä kevään 2006 aikana työskentelyyn osallistui kymmeniä kliinisen toiminnan asiantuntijoita.

Yhteistyökumppanin yhtenä tavoitteena oli myös hankintaprosessiin liittyvien menetelmien kehittäminen, jonka vuoksi hankintaprosessiin oli luontevaa liittää käytettyjen menetelmien ja työtapojen arviointi. Arviointi tehtiin prosessiarviointina, jossa kysyttiin vaatimusmäärittelyvaiheen työskentelyyn osallistuneiden henkilöiden mielipiteitä ja kokemuksia käytetyistä työtavoista ja niiden toimivuudesta. Arvioinnin avulla kuvattiin myös lopputulokseen johtanutta toimintaa, jota raportissa on mallinnettu ActAD-mallin avulla. Ohjelmistotoimittajien kanssa käydyn vuoropuhelun ajoittuminen tarjouspyynnön julkistamista edeltävään aikaan on myös huomionarvoista.

Kyselytulosten perusteella vaatimusmäärittelyvaiheeseen osallistuneet henkilöt kokivat käytetyt työtavat toimivina ja niiden avulla esille saatiin nostettua tärkeä moniammatillinen näkökulma vaatimusmäärittelyn kirjoittamista varten. Määrittelytyöhön osallistuneet henkilöt kokivat henkilöstön mielipiteen kysymisen hyvin merkittävänä ja kannattivat käytettyjen työtapojen ja menetelmien käyttöä jatkossakin vastaavissa projekteissa. Kun kyseessä oli hyvin monimuotoisen ja useiden eri käyttäjäryhmien käyttöön tulevan järjestelmän hankinta, koettiin vaatimusmäärittelyn eri työvaiheiden työstämisen olleen samalla myös oppimisprosessi työhön osallistuneille.

  • KYS:n toimenpidejärjestelmän hankintaprosessin vaatimusmäärittelyvaiheen kuvaus ja arviointi (pdf)

Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto

ZipIT- tutkimushankkeen tämän pilotin lähtötilanteessa erikoissairaanhoidon organisaatiossa oltiin valmistautumassa sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönottoon. Sähköinen potilastietojärjestelmä oli otettu jo aikaisemmin käyttöön poliklinikoilla, ja pilotointivaiheen jälkeen se oltiin ottamassa käyttöön kaikilla vuodeosastoilla ja diagnostisilla erikoisaloilla vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön porrastetusti, aluksi kahdella vuodeosastolla. ZipIT työryhmä kutsuttiin työskentelemään näiden kahden pilottiosaston kanssa.

Työskentelyn tavoitteena oli ottaa huomioon ja suunnitella etukäteen toiminnan muutosta, jonka uuden tietovälineen käyttöönotto osastoilla mahdollistaisi. Molemmilla osastoilla porrastetusti toteutetuista käyttöönotoista kertyi kokemusta, hyviä käytäntöjä sekä työkaluja, joita voitiin hyödyntää käyttöönotoissa muilla osastoilla. Osastojen henkilökunnan ja kouluttajien väliseen yhteistyöhön haettiin uusia toimintatapoja ja apuvälineitä, joita voitaisiin hyödyntää käyttöönottokoulutuksessa ja joiden avulla osastojen henkilökunta voisi myös itsenäisesti valmistautua muutokseen. Osastoilla oli valittu muutama henkilö mentoreiksi, jotka koulutettiin muuta henkilökuntaa aikaisemmin potilastietojärjestelmän käyttöön ja joiden tehtävänä oli osallistua valmisteluun ja toimia tukena muulle henkilökunnalle käyttöönottovaiheessa.

Tulokset

Tässä pilotissa sovellettiin toimintalähtöisiä menetelmiä sähköisen potilaskertomuksen työhön tuomien toiminnan muutoksien suunnitteluun. Kokemustemme mukaan toimintalähtöiset ja osallistavat menetelmät toimivat sekä tietojärjestelmän kehityskaaren alussa (vaatimusmäärittely) sekä lopussa (käyttöönoton suunnittelu).

Pilotin aikana ZipIT - työryhmä tuotti sähköisen potilaskertomuksen kouluttajien ja mentoreiden apuvälineeksi mentoripaketin rungon edelleen kehitettäväksi. Mentoripaketin tarkoituksena oli tukea osastojen henkilökuntaa ja kouluttajia haastavassa työssä näiden muutosten suunnittelussa jo ennen varsinaista käyttöönottoa.

  • Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto, projektiraportti (pdf)

Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin (TeKo)

Kainuun maakunta -kuntayhtymän hankkeessa tavoitteena oli yksinkertaistaa kotihoidon monivaiheisia työprosesseja teknologian avulla. Hanke toteutettiin Sotkamon kotihoidossa 1.9.2005 - 31.8. 2007. Hankkeessa oli kolme kehittämiskohdetta: mobiililaite kotikäyntien tueksi, huolimittari välittämään ja taltioimaan tietoa asiakkaan tilanteen muuttumisesta sekä tietotekniset mahdollisuudet omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kaikkien kolmen kohteen yhteiseksi taustaksi tarvittiin tilannekartoitus Sotkamon kotihoidon nykykäytännöistä.

ZipIT osallistui hankkeeseen marraskuun 2005 ja toukokuun 2006 välisenä aikana. Osallistumisen pääpaino oli kotihoidon nykytilakuvauksen tuottamisessa. Lisäksi seurattiin ohjelmistoyrityksen ja loppukäyttäjien vuorovaikutusta ja kommunikoinnin keinoja vaatimusmäärittely- ja protoiluvaiheissa, jolloin saatiin arvokasta tietoa menetelmäkehityksen tueksi.

Alkukartoitus suunniteltiin yhdessä TeKo-hankkeen hankevastaavan kanssa. Tietoja kotihoidosta kerättiin kuudessa moniammatillisissa työpajassa, hyödyntäen mm. seinätekniikkaa, toimintatarinoita ja pienryhmätyöskentelyä. Työpajoissa hahmoteltiin kotihoidon nykykäytännöt, perusteet huolimittarille ja tavoitteita tiedonkulun kehittämiseksi. Lisäksi keskusteltiin teknisten laitteiden tuomista muutoksista työnkulkuihin.

Tulokset

Työpajamateriaalista työstettiin kotihoidon nykytilakuvaus, jossa esitettiin kaavioina ja teksteinä kotihoidon toimintaympäristö, suunnitellut ja suunnitelmista poikkeavat työpäivänkulut sekä työpäivään liittyvät tiedon tarpeet.(pdf)

Tulevien loppukäyttäjien osallistuminen uusien työvälineiden kehittämiseen koettiin positiivisiksi sekä ohjelmistotalon että työntekijöiden puolelta. Prototyypit ja laitteiden tuntumatestaus edesauttoivat eri ammattilaisten vuorovaikutusta.


Viimeksi päivitetty 3.10.2006 Yllapito