Kuopion yliopisto

Naukkarinen Eeva-Liisa (TtL) 19.9.2008

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Hoitotiede

Potilaan itsemääräämisen ja sen edellytysten toteutuminen terveydenhuollossa – Kyselytutkimus potilaille ja hoitavalle henkilöstölle

Vastaväittäjä: Tutkimusprofessori, dosentti Marja-Leena Perälä, Stakes
Kustos: Dosentti Merja Nikkonen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 19.9.2008 klo 12, Canthian auditorio L2


Väitöstiedote:

Potilaille enemmän tietoa ja mahdollisuuksia osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon

Terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja rakenteisiin kohdistuvissa kansallisissa uudistuksissa potilaiden itsemääräämisen huomioiminen on keskeistä. Itsemääräämisellä tarkoitetaan potilaiden osallistumista hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ilmaisemalla mielipiteitä, suostumalla tai kieltäytymällä. Henkilöstön tuki on edellytys potilaiden osallistumiselle. Potilaat kokevat, että heitä kuunnellaan, hoitoon liittyvät asiat eivät jää epäselviksi ja että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä.

Tässä tutkimuksessa potilaiden itsemääräämisen ja sen edellytysten toteutumista tutkittiin kirurgian poliklinikoilla potilaiden ja henkilöstön arvioimana. Potilaat arvioivat myös itsemääräämisen ja sen edellytysten toteutumista terveyskeskuksen vastaanotolla silloin, kun he saivat lähetteen kirurgian poliklinikalle. Tulosten mukaan potilaiden itsemäärääminen ja sen edellytykset toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Potilaiden hoitoa koskevassa tiedossa ilmeni kuitenkin puutteita koko hoitoketjun aikana, eikä potilaita tuettu riittävästi päätöksentekoon terveyskeskuksen vastaanotolla. Henkilöstön mielestä potilaiden itsemäärääminen toteutui erittäin hyvin.

Itsemäärääminen nähtiin tärkeänä ja potilaat olivat halukkaita itsemääräämiseen

Potilaiden ja henkilöstön mielestä potilaiden itsemäärääminen on tärkeä asia. Potilaat ja erityisesti naiset potilaina ilmaisivat myös olleensa erityisen halukkaita itsemääräämiseen. Potilaiden terveydentilalla ei ollut merkitystä siihen, missä määrin he ovat halukkaita osallistumaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Henkilöstö puolestaan arvioi, etteivät potilaat ole läheskään aina halukkaita osallistumaan.

Potilaiden tiedon saannissa ilmeni puutteita

Potilaiden saamassa tiedossa koskien hoidon riskejä, vaihtoehtoja, ennustetta ja jatkohoitoa ilmeni puutteita koko hoitoketjun aikana. Potilaat kokivat tietävänsä enemmän hoitoa koskevista asioista kirurgian poliklinikalla kuin terveyskeskuksen vastaanotolla. Henkilöstö arvioi potilaiden tiedon hoitoa koskevista asioista potilaiden arvioitakin alhaisemmaksi. Suurimmat erot liittyivät potilaiden tutkimuksiin, lähetteeseen ja hoidon vaihtoehtoja koskevaan tietoon.

Potilaita tuettiin osallistumaan kirurgian poliklinikalla

Potilaat kokivat, etteivät he saaneet henkilöstöltä samassa määrin tukea hoitoonsa osallistumiselle terveyskeskuksen vastaanotolla kuin kirurgian poliklinikalla. Suurimmat vaikeudet potilaiden mielestä liittyivät vastaanottotilanteiden kiireeseen, lääkäreiden vaihtuvuuteen ja siihen, ettei potilaita kuunneltu riittävästi eikä heidän mielipiteitään otettu huomioon.

Henkilöstön mielestä potilaiden itsemäärääminen toteutui erittäin hyvin

Vaikka henkilöstö arvioi, etteivät potilaat ole läheskään aina halukkaita osallistumaan eikä heillä ole riittävästi tietoa, heidän mielestään potilaat kuitenkin osallistuvat erittäin paljon hoitoaan koskeviin asioihin. Henkilöstön mukaan potilaat antoivat usein luvan hoitotoimenpiteisiin ja terveydentilaansa koskevien tietojen luovuttamiseen ja potilailla oli myös mahdollisuus kieltäytyä tarvittaessa hoitoon liittyvistä asioista. Potilaiden mielestä itsemäärääminen ei kuitenkaan toteutunut yhtä hyvin kuin henkilöstö arvioi. Potilaiden mukaan he voivat suostua tai kieltäytyä hoidosta erittäin harvoin. Elämäntilanteeseensa tyytyväisten potilaiden itsemäärääminen toteutui elämäntilanteeseen tyytymättömämpiä paremmin.

Potilailla on voimavaraa, jota voidaan hyödyntää enemmän terveydenhuollossa

Käytännön hoitamiseen liittyvänä tutkimuksena tämä tutkimus antaa uutta tietoa potilaan hoidon sujumisesta perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Potilaiden hoitoketjujen arviointi ja tehostaminen ovat terveydenhuollon ensisijaisia kehittämiskohteita tänä päivänä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja työpaikoilla tapahtuvien kehittämistöiden sisältöihin.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja, E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1067-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
eeva-liisa.naukkarinen@spynet.fi
p. 050 594 5043 ja 040 529 5695



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi