Kuopion yliopisto

Nykänen Irma (TtM) 25.4.2008

Lääketieteellinen tiedekunta

Kansanterveystiede

Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996–2005

Vastaväittäjä: Professori Pekka Jousilahti, Kansanterveyslaitos
Kustos: Professori Jussi Kauhanen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 25.4.2008 klo 12, Tietoteknian auditorio


Väitöstiedote:


Terveydenhuollossa tarvitaan yksilöllistä elintapaohjausta sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi

Potilaan omilla elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, ruokatottumuksilla ja liikunnalla, on keskeinen merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Elintapaohjaus on olennainen osa potilaan hoitoa ja sillä voidaan tukea potilaan omahoitoa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Tämä väitöstutkimus antaa virikkeitä siihen, miten perusterveydenhuollon potilaiden hoidon tavoitteellisuutta ja omahoidon aktiivisuutta tulisi edistää. Tiedoiltaan ja asenteiltaan erilaiset potilaat tarvitsevat erilaista elintapaohjausta ja tukea. Potilaiden käyttäytymistyyppien ja elintapamuutosvaiheiden tunnistaminen voi osaltaan helpottaa hoitotavoitteiden asettamista, menetelmien valintaa ja hoidon seurantaa. Toimenpiteet omahoidon parantamiseksi aiheuttavat vähän kustannuksia, mutta tuottavat ajan myötä kustannussäästöjä ja lisäävät terveyteen kohdistuvien tavoitteiden toteutumista.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn ja hoidon kehitystä Suomessa vuosina 1996 – 2005. Tutkimusaineisto perustui kahteen vuosina 1996 ja 2005 terveyskeskuksissa toteutettuun kyselytutkimukseen. Vuoden 2005 tutkimuksen mukaan luotiin terveyskeskuspotilaiden käyttäytymistyypit ja kehitettiin terveyskeskuslääkäreille ja -hoitajille potilaan pystyvyyskäsityksen tunnistamistesti.

Tutkimuksen mukaan lievästi lihavien osuus terveyskeskuspotilasta vähentyi, kun taas merkittävästi lihavien osuus yleistyi vuodesta 1996 vuoteen 2005. Samanaikaisesti sekä miesten että naisten keskimääräinen vyötärön ympärysmitta kasvoi. Keskimääräinen veren kolesterolitaso ja verenpaine laskivat ja verensokeri nousi sekä miehillä että naisilla 10 vuoden aikana.

Tutkimuksessa havaittiin samankaltaisia väestöryhmien välisiä eroja ruokailutottumuksissa vuonna 2005 kuin Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuksissa. Naiset käyttivät miehiä yleisemmin rasvattomia maitotaloustuotteita ja kevytlevitteitä. Yksin asuvien ja vähän koulutusta saaneiden miesten ja naisten kasvisten ja hedelmien syönti oli niukkaa ja jäi suomalaisista ravitsemussuosituksista. Kalan syönti oli vähäistä varsinkin alle 45-vuotiaiden ryhmässä. Naiset olivat miehiä aktiivisempia liikunnan harrastajia. Työikäisten miesten liikunta oli riittämätöntä ja varsinkin alle 45-vuotiaat miehet liikkuivat vähän.

Omahoitoa tukeva keskustelu laihduttamisesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnin lopettamisesta lääkärin tai hoitajan kanssa oli potilaiden oman ilmoituksen mukaan riittämätöntä. Lääkärit keskustelivat enemmän omahoitoon liittyvistä elintapamuutoksista potilaiden kanssa kuin hoitajat.

Perusterveydenhuollon toimintaan tulee sisällyttää nykyistä tehokkaampi jokapäiväinen ja kiinteä ruokavalio- ja liikuntaneuvonta, jonka tulee kuulua paitsi sairauden- myös terveydenhoitoon. Ylipainon ehkäiseminen on haaste perusterveydenhuollolle. Ylipainon ennaltaehkäisy on halvempaa kuin ylipainon aiheuttamien sairauksien hoito. Koska lihominen ennakoi kroonisten sairauksien lisääntymistä ja työ- ja toimintakyvyn alenemista, tulee perusterveydenhuollossa viipymättä tehostaa painonhallintaa tukevia toimia.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-0951-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Irma Nykänen
Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos
p. 017 163016
irma.nykanen@uku.fi



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi