Kuopion yliopisto

Sutinen Päivi (LL) 25.1.2008

Lääketieteellinen tiedekunta

Fysiatria

Pathophysiological effects of vibration with inner ear as a model organ (Tärinän vaikutukset – sisäkorva mallielimenä)

Vastaväittäjä: Dosentti Karl-August Lindgren, ORTON Invalidisäätiö
Kustos: Dosentti Olavi Airaksinen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 25.1.2008 klo 12, Medistudia ML2


Väitöstiedote:


Tärinä heikentää kuuloa

Tärinä aiheuttaa kuulovauriota. Tutkijat eivät ole aiemmin selvittäneet tärinäpohjaista kuulovauriota. Kivityömiehet, rakennus- ja maataloustyöntekijät ja jopa hammaslääkärit altistuvat tärinälle. Myös korvaleikkauksissa poran käyttö aiheuttaa sekä melua että tärinää. Muun muassa sopivat korvaporavalinnat vähentävät tärinäaltistusta korvaleikkauksissa ja suojaavat potilaita korvaleikkauksien aiheuttamilta kuulovaurioilta aiempaa paremmin.

Tässä tutkimuksessa tärinätaajuuden vaikutus kuulon alenemaan selvisi eläinmallin avulla. Kuusikymmentä prosenttia eläimistä sai keskimäärin 8,8 desibelin kuulon aleneman. Korkeammilla tärinäaltistuksilla (500–1000 hertsiä, Hz) tuli suurempi kuulon alenema kuin matalammilla taajuuksilla (32-250 Hz), ja kuulovaurio painottui korkeampiin ääniin. Tutkimusryhmän kehittämän eläinmallin avulla voidaan tulevaisuudessa tutkia esimerkiksi eri lääkeaineiden vaurioittavia ja/tai suojaavia vaikutuksia sisäkorvan kuuloaistiin. Se voi lisätä myös yläraajan tärinätaudin mekanismien ymmärrystä. Tärinätautiin liittyvät valkosormisuus, käsien puutumiset ja mahdollisesti lihas- ja luumuutokset.

Toisessa tutkimuksessa kasvutekijä TNF-alfa ja sen reseptorit eli vastaanottimet R1 ja R2 ja kasvutekijä VEGF ja sen reseptori R2 aktivoituvat tärinän vaikutuksesta sisäkorvassa. Nämä tekijät ovat mukana sekä sisäkorvan vaurio- että korjausprosessissa. Tämäkin tutkimus tukee osaltaan yläraajan tärinätaudin aiheuttamien muutoksien tietämystä.

Tärinätautia tutkittiin Suomussalmen metsureilla, jotka kokopäiväisesti sahasivat puita keskimäärin 9–10 kuukauden ajan vuodessa. Seurantatutkimus kesti 19 vuotta. Metsureilla valkosormisuus oli vähentynyt: tärisevien moottorisahojen tärinätaso putosi jo 1980-luvun alussa. Autokyydit työpaikoille, sopiva vaatetus ja lämpimät ateriat taukotuvassa myös vähensivät valkosormisuuden esiintyvyyttä.

Käsien puutumiset ja yläraajakivut lisääntyivät metsureilla seuranta-aikana. Lihaskipuoireita oli enemmän oikeassa yläraajassa, joka kannatteli moottorisahaa. Tutkimuksessa todettiin myös, että olkalisäkkeen sivunastan tulehdus liittyi tärinäaltistukseen. Metsurien työoloja muuttamalla ja tauottamalla työtä voitaneen jatkossa vähentää erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita.

Työ oli osa tutkimusohjelmaa, jota professori Ilmari Pyykkö johti Tukholman Karoliinisen sairaalan korvatautiyksikössä ja Tampereen yliopistosairaalassa. Metsuritutkimus oli osa Työterveyslaitoksen Suomussalmen metsuriprojektia. Monitieteisen tutkimuksen fysiatrisen osuuden ohjasi dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistosta. Tutkimuksessa tehtiin laajaa kansainvälistä yhteistyötä kanadalaisten, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden kanssa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-0944-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Päivi Sutinen
Pohjois-Karjalan keskussairaala, fysiatrian poliklinikka
p. (013) 171 2896 tai (013) 171 2890
paivi.sutinen@fimnet.fi



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi