Kuopion yliopisto

Jauhiainen Anne 12.9.2008

Lääketieteellinen tiedekunta

Neurologia

Functional and structural magnetic resonance imaging studies in mild cognitive impairment and Alzheimer's disease (Toiminnallinen ja rakenteellinen magneettikuvantaminen lievässä kognitiivisessa heikentymisessä ja Alzheimerin taudissa)

Vastaväittäjä: Professori Lars-Olof Wahlund, Karoliininen instituutti
Kustos: Professori Hilkka Soininen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 12.9.2008 klo 12, Mediteknian auditorio


Väitöstiedote:


Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Alzheimerin tauti on yleisin vanhuusiän dementoiva sairaus. Vaikka ikä on tärkein Alzheimerin taudin riskitekijä, myös perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa taudin kehittymiseen. Alzheimerin taudin ensimmäiset muutokset ilmaantuvat aivojen ohimolohkon rakenteisiin jopa kymmeniä vuosia ennen kuin tauti todetaan. Alzheimerin tautia voi ennakoida lieväksi kognitiiviseksi heikentymiseksi nimetty tila, jolloin henkilöillä voidaan todeta henkisen suorituskyvyn alenemista ja erityisesti lieviä muistiongelmia. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin magneettikuvauksella millaisia aivojen rakenteen muutoksia muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä voidaan todeta ennen dementian kehittymistä ja millaisia muutoksia lievästä muistihäiriöstä kärsivillä henkilöillä on aivojen toiminnassa.

Tutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Tutkittaessa aivojen toimintaa toiminnallisella magneettikuvantamisella havaittiin, että lievästä muistihäiriöstä kärsivillä henkilöillä on terveitä verrokkihenkilöitä voimakkaampaa aivotoimintaa ohimolohkon rakenteissa sana-kuvaparien mieleenpainamisen aikana. Aivotoiminnan voimistumista nähtiin erityisesti niillä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä, joilla oli todettavissa surkastumista aivojen ohimolohkon rakenteissa. Tämän ilmiön arvioidaan johtuvan siitä, että aivot pyrkivät tällä tavoin korvaamaan surkastuneiden aivorakenteiden aiheuttamaa toiminnanvajausta. Alzheimer-potilailla aivojen toiminta oli puolestaan heikentynyt verrokkeihin verrattuna. Parhaiten tutkimuksen verrokkihenkilöt, lievästä muistihäiriöstä kärsivät henkilöt ja Alzheimer-potilaat kyettiin tunnistamaan omiin ryhmiinsä kuuluviksi ohimolohkon rakenteiden surkastumisen perusteella.

Tämän väitöskirjatutkimuksen mukaan ohimo- ja päälaen lohkon harmaan aineen määrän väheneminen ennakoi Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiaan sairastumista, ja lievään muistihäiriöön voi myös liittyä aivotoiminnan voimistumista tietyillä alueilla. Tulevaisuudessa näiden aivoalueiden rakenteen tai toiminnan tutkiminen voi mahdollisesti auttaa tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa henkilöitä, jotka ovat suuressa riskissä sairastua dementiaan.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston Neurologian julkaisusarjassa, ISBN 978-951-27-0823-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:

Anne Jauhiainen
Kuopion yliopisto
Neurologian yksikkö
P. 040 355 2695
anne.jauhiainen@uku.fi



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi