Kuopion yliopisto

Hujala Anneli (MMM) 26.1.2008

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Terveyshallintotiede

Johtamisen moniäänisyys. Johtaminen vuorovaikutuksena ja puhuntana hoivayrityksissä

Vastaväittäjät:
Professori Pauli Juuti, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Johtamistaidon opisto
Dosentti Eero Suoninen, Tampereen yliopisto
Kustos: Professori Sari Rissanen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 26.1.2008 klo 12, Microteknian auditorio


Väitöstiedote:


Kohti moniäänistä johtamista

Hyvän johtamisen salaisuutta on perinteisesti etsitty johtajan ominaisuuksista tai käyttäytymistyyleistä. Kuopion yliopistossa valmistunut väitöstutkimus kyseenalaistaa yksilölähtöisen, johtajakeskeisen käsityksen johtamisesta. Johtaminen ei ole vain johtajan suorittamaa toimintaa tai hänen yksipuolista vaikutustaan työntekijään. Johtamisessa tarvitaan moniäänisyyttä eli sitä, että eri osapuolten erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja että niitä hyödynnetään. Tutkimus nostaa esiin käytännön puhetilanteiden merkityksen moniäänisyyden lähteenä.

Sillä, mitä ja miten puhumme, on merkitystä. Aktiivinen kannanotto työntekijöiden puolelta ja se, että johto antaa tilaa myös työntekijöiden ajatuksille, lisäävät johtamisen moniäänisyyttä. Tämä puolestaan edistää esimerkiksi hiljaisen tiedon esille tuloa ja toisilta oppimista. Hallitseva yksinpuhelu, keskustelualoitteiden sivuuttaminen ja toisaalta myös hiljaa pysytteleminen puolestaan ehkäisevät moniäänisyyden toteutumista.

Tutkimus kohdistui hoivayrityksiin, kuten vanhusten asumis- ja kotipalveluihin. Hoiva on kasvava ja kehittyvä ala, joka tarjoaa mahdollisuuksia etenkin naisyrittäjyyden laajentumiselle. Johtamisen kehittäminen on alan kilpailukyvyn kannalta tärkeä asia. Hoivayritysten johtamista tutkittiin kahdella kyselyllä. Toinen kysely kohdistui valtakunnallisesti hoivayritysten omistajayrittäjiin ja toinen rajatun hoivayritysjoukon työntekijöihin. Lisäksi tutkittiin tarkemmin kolmen hoivayrityksen johtamista nauhoittamalla niiden suunnittelu- ja henkilöstöpalavereja.

Moniäänisen johtamisen perusta luodaan järjestämällä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen: palavereja, kehityskeskusteluja ja epävirallisia yhteisiä tilaisuuksia. Näitä hoivayrityksissä oli tarjolla. Mielenkiintoista oli, että laatutyöskentelyä ei pidetty pakon sanelemana lisätyönä. Sen sijaan laatukäsikirjojen teko mahdollisti sen, että myös työntekijät pystyivät osallistumaan toiminnan linjan määritykseen.

Pelkkä palaverien järjestäminen ei kuitenkaan riitä. Moniäänisyyden kannalta olennaista on myös se, millaista on niin sanottu johtamispuhunta eli keskustelun kulku käytännön tasolla. Pienet, usein huomaamattomat puhekäytännöt vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten eri osapuolet saavat äänensä kuuluviin.

Hoivayrityksissä moniäänisyyttä tuki se, että johtamispuhunta oli epävirallista ja käytännönläheistä. Yhteiseen keskusteluun osallistuminen oli helppoa. Johtajan asema palaverien puheenjohtajana ei korostunut. Moniäänisyyttä esti esimerkiksi se, että toisen esittämään keskustelukutsuun ei vastattu tai että joku valtasi tilan itselleen yksinpuhelulla, monologilla. Keskeistä oli myös se, miten kritiikki otettiin vastaan: johtiko se puolustautumiseen tai vastahyökkäykseen vai rakentavaan yhdessä pohtimiseen.

Mielenkiintoisena ilmiönä nousivat esiin niin sanotut ’johtamisen avainhetket’. Nämä usein huomaamattomat ja tiedostamattomat kriittiset hetket määräävät keskustelun kulkua. Esimerkiksi kun joku esittää kriittisen puheenvuoron, tilanne ikään kuin pysähtyy hetkeksi. Avainhetken jälkeen keskustelu voi lähteä liikkeelle mihin suuntaan tahansa – tai loppua kokonaan.

Viime aikoina esiin ovat nousseet muun muassa jaetun johtajuuden ja alaistaitojen käsitteet. Johtamispuhunnan tarkastelu osoittaa, että johtaminen on vuorovaikutuksen tulos. Se ei siirrä johtamisen vastuuta pois johtajalta, mutta kiinnittää huomiota siihen, että johtamisessa ja erityisesti johtamispuhunnassa ovat osallisena kaikki osapuolet. Näkökulma asettaa siten vastuuta myös työntekijöille.

Se, onko johtaminen autoritääristä, jaettua vai vaikkapa sankarijohtajuutta, on niin johdon kuin työntekijöidenkin käsissä oleva asia. Siten esimerkiksi se, onko johtaja mies vai nainen, ei välttämättä ole lainkaan oleellinen kysymys. Johtaja on vain yksi toimija johtamisen kokonaisuudessa, ei sen keskipiste tai lähtökohta. Kukaan ei ole johtaja yksin.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 978-951-27-0808-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
MMM Anneli Hujala
puh. 040 774 1508
sähköposti: anneli.hujala@uku.fi



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi