Kuopion yliopisto

Korkea-aho Tiina (FM) 15.12.2007

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta

Soveltava eläintiede

Edipermal Papillomatosis in Roach (Rutilus rutilus) as an Indicator of Environmental Stressors (Särjen ihokasvaintauti ympäristön stressitekijöiden indikaattorina vesistöissä)

Vastaväittäjä: Professori Tellervo Valtonen, Jyväskylän yliopisto
Kustos: Professori Jaakko Mononen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 15.12.2007 klo 12, Tietoteknian auditorio


Väitöskirjan tiivistelmä:


Särjen ihokasvaintauti kertoo vesistön tilasta

Vesistöjen likaantumisen seurauksena on huomattu myös monien kalojen tautien lisääntyneen. Yksi tällainen tauti on epidermaalinen papillomatoosi, hyvänlaatuinen ihokasvain, jonka on huomattu olevan yleisempi likaantuneiden vesistöjen kaloilla. Suomessa papillomatoosia tavataan yleisesti särjillä. Väitöstutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää särjen papillomatoositaudin esiintyvyyttä Suomen järvissä ja sitä, voisiko se kertoa särjen altistumisesta saasteille ja päästöille.

Särjellä papillomatoositautia esiintyy keväisin ja se voimistuu kutuaikaa kohti häviten sitten kesän tullen kokonaan. Taudin vuodenaikaisvaihtelun taustalla ovat ilmeisesti kutuun liittyvät sukupuoli- ja stressihormonitasojen nousut. Itse kasvaimet näkyvät valkoisina tai harmaina ja ne ovat helposti tunnusteltavissa kovina kohoumina kalan iholla. Usein papilloomakasvaimet rajautuvat yhdelle tai useammalle suomulle.

Tutkimme papillomatoositaudin esiintyvyyttä 35 järvestä Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilta ja löysimme tautia 22 järvestä. Mielenkiintoinen havainto oli, että tautia löytyi kaikista suurista järvistä, kuten Kallavedestä, Saimaalta ja Päijänteeltä, mutta pienissä eristäytyneissä järvissä sitä oli harvemmin. Esiintyvyyteen vaikutti mitä todennäköisimmin taudinaiheuttajan leviäminen suurissa reittivesistöissä. Pieniin eristyneisiin järviin taudinaiheuttaja ei välttämättä päässyt yhtä helposti leviämään. Näin ollen vesistön tilasta ei voi välttämättä päätellä mitään sen perusteella, ettei siellä ole havaittu sairastuneita kaloja. Voi olla, että kyseisessä kalapopulaatiossa ei vain ole läsnä papillomatoosin taudinaiheuttajaa, joka on todennäköisesti virus.

Populaatiovertailussa huomasimme, että päästölähteiden läheisyydessä olevissa kalapopulaatioissa papillomatoosiin sairastuneiden kalojen osuus oli keskimäärin 17 prosenttia, kun taas puhtaammilla vertailualueilla sairastuneiden osuus oli keskimäärin kuusi prosenttia. Populaationäytteet otettiin vain vesistöistä, joissa tiedettiin papillomatoositautia esiintyvän särjellä. Näytteenotossa ja tilastollisissa analyyseissä kontrolloitiin papillomatoositautiin vaikuttavien tekijöiden, kuten kalan pituuden, sukupuolen ja näytteenottoajankohdan vaikutusta. Lisäksi tutkittiin yksittäisten ympäristön stressitekijöiden vaikutusta särjen papillomatoosin oireiden voimakkuuteen kontrolloiduissa olosuhteissa. Oireiden havaittiin voimistuvan veden alhaisen hapen ja lämpötilan vaihtelujen vaikutuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että särkikoirailla oireet voimistuivat, kun ne altistuivat 15-prosenttiselle asumajätevedelle. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan yksittäisten ympäristön stressitekijöiden vaikutuksista särjen papillomatoositautiin, jotta voidaan tarkemmin tunnistaa nämä tekijät myös luonnossa.

Tulokset osoittavat, että jos vesistön särkipopulaatiosta yli 15 prosentilla on papillomatoositauti, se viittaa mahdollisiin ympäristön stressitekijöihin, jotka johtuvat usein vesistön likaantumisesta tai rehevöitymisestä, kuten mahdollisesti veden happivajeesta. Tämä johtopäätös voidaan tehdä, kun tutkittavassa näytteessä otetaan huomioon ajankohta, kalan sukukypsyys esimerkiksi pituuden perusteella, sukupuolijakauma ja taudin yleisyys kyseisellä alueella.

Pintavesien tilaa arvioidaan yleisesti ekosysteemin tilaa kuvaavilla muuttujilla, ja vuonna 2000 voimaan astuneen vesipuitedirektiivin tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Vesistön ekologisen tilan arvioinnissa tarvitaan useiden biologisten yhteisöjen tarkastelua. Yksi mahdollinen tällaisessa arvioinnissa ja monitoroinnissa käytettävissä oleva indikaattori voisi olla särjen papillomatoositauti. Särki on Suomessa yleinen kala, se viihtyy likaisillakin alueilla ja särjen papillomatoositauti on helposti tunnistettavissa, minkä vuoksi taudin esiintymistä voisi käyttää vesistöjen tilan arviointiin.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN 978-951-27-0961-8, 978-951-27-0796-6 (PDF). Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Tiina Korkea-aho
Kuopion yliopisto, biotieteiden laitos
puh. (017) 16 3373 tai 040 594 7736
sähköposti: tiina.korkea-aho(at)uku.fi



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi