Pennanen Corina (MD) 24.11.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Neurotieteet

Brain Atrophy in Mild Cognitive Impairment: MRI volumetric and voxel-based method study (Aivoatrofia lievässä kognitiivisessa heikentymisessä: Magneettikuvausvolumetria ja vokselipohjainen analyysimenetelmä)

Vastaväittäjä: Professori Lars-Olof Wahlund, Karolinska Institute
Kustos: Professori Hilkka Soininen, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Magneettitutkimuksessa todettava ohimolohkon rakenteiden surkastuminen ennakoi dementiaa muistihäiriöpotilailla

Alzheimerin tauti on tärkein dementian syy ja yksi merkittävimmistä pitkäaikaishoidon tarpeen aiheuttajista. Suomessa on noin 80 000 vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa potilasta, joista puolet on laitoshoidossa. Lievät tapaukset mukaan lukien Suomessa on noin 120 000 dementiapotilasta. Noin 12 000 ihmistä sairastuu vuosittain dementiaan.

Lisäksi Suomessa noin 60 000 ihmistä kärsii lievästä kognitiivisesta heikentymisestä (mild cognitive impairment, MCI), johon liittyy kognitiivisia ja muistiongelmia, mutta toimintakyky on vielä tallella. MCI on tutkimusten mukaan dementiaa ja Alzheimerin tautia ennakoiva tila, johon liittyy 10-kertainen dementoitumisen vaara.

Kaikille muistiongelmia poteville ei kuitenkaan kehity dementiaa. Siksi on tärkeää etsiä menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa sairastumisvaarassa olevat. Aivojen magneettikuvaus (MK) on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi muistisairauksien varhaisdiagnostiikassa.

Väitöskirjatyössä analysoitiin 172 henkilön magneettikuvia mittaamalla muistin kannalta tärkeiden aivorakenteiden tilavuuksia ja käyttämällä uutta ns. vokselipohjaista analyysimenetelmää, jolla voidaan tutkia koko aivojen muutoksia. Tarkoituksena oli selvittää, eroavatko hippokampuksen ja entorinaalisen aivokuoren tilavuudet MCI- ja Alzheimer-potilailla ja verrokkihenkilöillä. Tutkittiin myös, tuoko vokselipohjainen analyysi esiin muita aivorakenteita, joissa nähdään poikkeavuutta MCI:ssa. Samoin selvitettiin, miten MK löydöksiin vaikuttaa Alzheimerin taudin tärkein geneettinen riskitekijä, apolipoproteiini E (APOE) e4 alleeli. Seurantatutkimuksessa selvitettiin neuropsykologisen arvion ja MK menetelmien toimivuutta ennustaa dementiaa ja Alzheimerin tautia MCI:ssa.

Tutkimuksessa todettiin, että kontrolleihin verrattuna entorinaalinen aivokuori on pienentynyt MCI:ssa suhteessa enemmän kuin hippocampus. Sen sijaan lievässä Alzheimerin taudissa hippocampuksen ja entorinaalisen aivokuoren atrofia (kutistuminen) on samaa suuruusluokkaa, yli 30 % pienentyminen kontrollien arvoihin verrattuna. Vokselipohjainen analyysi osoitti atrofiaa paitsi ohimolohkorakenteissa myös talamuksessa, päälaenlohkon alueella ja cingulumin etuosissa MCI-potilailla. Muutokset olivat voimakkaammat APOE e4 alleelin kantajilla.

MCI-henkilöitä seurattiin keskimäärin 34 kuukautta, jona aikana 22 % heistä dementoitui, 15 % sai Alzheimerin tautidiagnoosin. Tutkituista muuttujista hippokampuksen ja entorinaalisen aivokuoren pieni tilavuus seurannan alussa ennakoi dementian ja erityisesti Alzheimerin taudin ilmaantumista. Sen sijaan kognitiivista heikkenemistä kuvaava MMSE-pistemäärä, valkean aineen muutokset tai APOE e4 eivät lisänneet dementian ennakointia, mikä saavutettiin tilavuusmittauksilla.

Aivojen kuvantaminen on tärkeä osa muistisairauspotilaiden diagnostiikkaa. Varhaisen diagnoosin merkitys korostuu, kun lähivuosina tullaan löytämään uusia lääkkeitä, joilla voidaan vaikuttaa Alzheimerin taudin etenemiseen ja mahdollisesti viivästyttämään sen ilmaantumista.

Tämä tutkimus osoitti, että aivojen magneettikuvauksessa voidaan nähdä muutoksia muistihäiriöistä kärsivillä jo 2,5 vuotta ennen kuin dementiadiagnoosi voidaan asettaa. Seurantatutkimuksessa sisemmän ohimolohkon rakenteiden kutistuminen ennakoi Alzheimerin tautia paremmin kuin muistihäiriön vaikeusaste.


Neurologian klinikan julkaisuja. ISBN 951-781-377-5


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi