Koivisto Anne (LL) 5.5.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Neurologia

Genetic components of late-onset Alzheimer´s disease with special emphasis on ApoE, IL-6, CYP46, SERPINA3 and PPARgamma (Myöhäisessä iässä kehittyvän Alzheimerin taudin geneettiset riskitekijät: ApoE, IL-6, CYP46, SERPINA3 ja PPARgamma - geenien vaikutus taudin kehittymiseen, kulkuun tai sairastumisikään)

Vastaväittäjä: Dosentti Juha Rinne, Turun yliopisto
Kustos: Professori Hilkka Soininen, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Useat geenit säätelevät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Neurologian erikoislääkäri, LL Anne Koiviston neurologian alaan kuuluvan väitöskirjatyön tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että useat eri geenit joko lisäävät Alzheimerin taudin sairastumisriskiä tai vaikuttavat sairastumisikään. Aiemmin todetun Alzheimerin taudin geneettisen riskitekijän apolipoproteiini E (ApoE) e4 muodon vaikutus sairauden etenemiseen ei ole kuitenkaan selkeä.

Tällä hetkellä Suomessa on 120 000 dementiaa sairastavaa henkilöä, joista yli puolet sairastaa Alzheimerin tautia. Se onkin tärkein yksittäinen dementian aiheuttaja. AT on etenevä aivojen rappeutumissairaus. Se on taustaltaan monitekijäinen. Sairastumisriskiin vaikuttavat geenit, mutta myös elintavat. Tunnetaan kolme geeniä, joiden mutaatiot aiheuttavat harvinaisen alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Lisäksi ApoE e4 on selkeä Alzheimerin taudin riskiä lisäävä geeni. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin geenitaustasta.

Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja uusien, parempien hoitomuotojen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää - yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta. Tämä vaatii perusteellista sairauden mekanismien ja sairastumiselle altistavien tekijöiden (mm. geneettisten riskitekijöiden) tuntemista.

Väitöstutkimus on osa laajempaa Kuopion yliopiston neurologian yksikön tutkimuskokonaisuutta, jonka puitteissa pyritään selvittämään Alzheimerin tautiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneessä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä tutkimuksessa on keskitytty etsimään uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Nyt analysoitujen geenien koodaamat valkuaisaineet ovat osallisena mm. elimistömme rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja myös tulehduksellisissa reaktioissa. Nämä tekijät ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa Alzheimerin taudin riskitekijätutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ApoE:n merkitystä jo ilmaantuneen Alzheimerin taudin etenemiseen sekä kuolleisuuteen. Osa tutkimuksesta on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikan kanssa.

Vaikka ApoE e4 liittyi tässäkin tutkimuksessa lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin, ei Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla ApoE e4 huonontanut taudin kulun ennustetta. Tutkituista mahdollisista uusista riskigeeneistä IL6, CYP46 ja PPARgamma -geenit vaikuttavat joko AT:n riskiin tai sairastumisikään. Sen sijaan SERPINA3 geenin ei todettu liittyvän Alzheimerin taudin riskiin itäsuomalaisessa väestössä.

Tutkimuksen tulokset tukevat teoriaa, että Alzheimerin tauti on geneettiseltäkin taustaltaan hyvin monitekijäinen. Myös eri väestöissä erilaiset tekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin riskiin tai sairastumisikään. Esimerkiksi CYP46 geenin tutkimuksen yhteydessä tehdyssä, useista maista raportoitujen erilaisten tutkimustulosten yhteisanalyysissa tämän geenin osalta toteamaamme yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin ei voitu osoittaa. Tulevaisuudessa mielenkiinto suuntautuu myös geenien yhteisvaikutusten tutkimiseen.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Neurologian klinikan julkaisuja No 21, 2006. ISBN 951-781-373-2. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoimin


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi