Miettinen Hanna (FM) 6.10.2006

Farmaseuttinen tiedekunta

Kehitystoksikologia

The effects of TCDD on the development of teeth and cortical bone in rats: implications for risk assessment (TCDD:n vaikutukset rotan hampaiston ja kuoriluun kehitykseen: merkitys dioksiinien riskinarvioinnin kannalta)

Vastaväittäjä: Professori Lennart Dencker, Uppsalan yliopisto
Kustos: Dosentti Matti Viluksela, Kansanterveyslaitos


Väitöskirjan tiivistelmä:


Dioksiinit häiritsevät hampaiston kehitystä

TCDD (2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini) vaikuttaa rotan hampaiden ja kuoriluun kehitykseen haitallisesti. Hampaiden kehityksen häiriöt ulottuivat pienentyneestä hampaan koosta poskihampaan täydelliseen puuttumiseen. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että TCDD muuttaa hampaiston kehitystä niin pienillä annoksilla, että 1987 syntyneet suomalaiset imeväisikäiset lapset altistuivat samankaltaisille annoksille rintamaidon kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että TCDD häiritsee luuston kehitystä.

Väitöskirjatutkimuksessa haluttiin selvittää, miten pienet, riskinarvioinnin kannalta tärkeät dioksiiniannokset vaikuttavat koe-eläimien hampaiden kehitykseen. Kemikaalionnettomuuksista oli saatu viitteitä siitä, että ihmisten hampaiden kehitys häiriintyy suuren dioksiinialtistuksen takia. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli myös näytetty, että suuret annokset vaikuttavat hampaistoon ja luuhun, mutta vaikutukset poikkesivat siitä mitä oli nähty ihmisillä onnettomuuksissa.

TCDD on aine, jota voidaan käyttää useiden dioksiininkaltaisten kemikaalien malliaineena. Nämä aineet ovat levinneet kaikkialle, ja ihmiset altistuvat niille ruuan kautta. Aikuisväestön altistus Suomessa arvioidaan haitattomaksi, mutta imeväisikäiset saavat niitä erittäin paljon suhteessa ruumiinpainoon rintamaidosta. Altistus on tosin selvästi vähentynyt 30 viime vuoden aikana.

Väitöskirjatyössä kantavat rottaemot altistettiin pienelle annokselle TCDD:a, ja syntyneiden jälkeläisten hampaistot ja takaraajojen luut tutkittiin. TCDD-altistus vaikutti kaikilla tutkituilla rottakannoilla hampaiden kehitykseen: hampaat olivat pienempiä, niiden puhkeaminen muuttui, kariesherkkyys lisääntyi ja kolmannet poskihampaat saattoivat puuttua kokonaan. Lisäksi pitkät luut jäivät lyhyemmiksi, niiden muoto muuttui ja ne katkesivat helpommin altistuksen jälkeen. Luuston muutoksia nähtiin vain suurimmalla annoksella ja ne olivat pääosin palautuvia.

Tutkimuksen perusteella dioksiinien riskinarvioinnin pitäisi perustua kehityshäiriöihin. Imeväisikäiset altistuvat maidon kautta monille dioksiinin kaltaisille aineille juuri kun kehitys on nopeaa. Koska hampaisto ei uusiudu kehityttyään, sen kehityshäiriöt ovat pysyviä. Koska rotan hampaiden kehitys on erittäin herkkä TCDD:lle, muutoksia hampaan kehityksessä, kuten ihmisillä kiilteen rakennehäiriöitä voidaan pitää herkkänä bioindikaattorina aikaiselle PCDD/F altistukselle.


Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja A. ISBN 951-740-638-X


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi