Tolonen Hanna (YTM) 28.2.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Epidemiologia

Towards the high quality of population health surveys. Standardization and quality control (Tavoitteena laadukas väestön terveystutkimus. Menetelmien yhtenäistäminen ja laadun valvonta)

Vastaväittäjä: Dosentti Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala
Kustos: Professori Pekka Puska, Kansanterveyslaitos


Väitöskirjan tiivistelmä:


Laadukas väestön terveystutkimus auttaa päätöksenteossa

Suomessa on pitkät perinteet väestötason terveystutkimuksilla. Olemme maailmassa niiden muutaman harvan maan joukossa, joissa väestön terveystutkimuksia toteutetaan säännöllisin väliajoin. Suomen yli 30 vuoden kokemus terveystutkimusten toteuttamisesta on maailmalla arvostettua. Kokemuksiamme hyödynnetään laajalti sekä EU:n kansanterveysohjelman puitteissa että maailmalla laajemminkin.

Väestötason terveystutkimuksia tehdään väestön terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen selvittämiseksi. Tietoa väestön terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä tarvitaan terveyspoliittisten päätösten avuksi sekä erilaisten sairauksien ehkäisyohjelmien suunnitteluun ja tulosten seurantaan. Terveystutkimukset ovat useimmiten otantatutkimuksia, koska koko väestön tutkiminen on yleensä mahdotonta.

Otantatutkimuksilla korkeat laatuvaatimukset

Otokseen pohjautuvilla terveystutkimuksilla voidaan kerätä tietoa, jota hallinnolliset rekisterit eivät yleensä pysty tuottamaan. Jotta terveystutkimusten tuottama tieto väestöstä olisi luotettavaa, oikeaa ja koko väestöä edustavaa, on panostettava tutkimuksen laatuun. Otantatutkimuksilla on korkeat laatuvaatimukset, koska koko väestön terveyttä koskevat johtopäätökset tehdään pieneen otokseen perustuen. Otoksen on oltava koko väestöä edustava ja otoksesta saatujen tulosten tulee olla luotettavia ja oikeita. Standardoidut menetelmät ja kunnolla järjestetty laadun valvonta auttavat terveystutkimusten laadun parantamisessa.

Otantatutkimukseen liittyy joukko tekijöitä, jotka voivat laskea tulosten luotettavuutta ja oikeellisuutta. Väestön terveystutkimus tulisi suunnitella ja toteuttaa harkiten, jotta mahdolliset harhan lähteet voidaan välttää.

Otoksen valinnassa on tärkeää, että otoskehikko kattaa koko kohdeväestön. Tämä on ensimmäinen askel kohti luotettavia ja tarkkoja väestötason tuloksia. Seuraavaksi tulee kiinnittää huomio tutkimuksessa käytettävien menetelmien ja tiedonkeruuvälineiden valintaan, kehittämiseen ja testaamiseen. Myös tutkimushenkilökunnan valinta ja koulutus ovat keskeisessä asemassa.

Valitut tiedonkeruumenetelmät tuottavat oikeita tuloksia, kun menetelmien ohjeet on hyvin standardoitu ja henkilökunta tietää miten menetelmiä tulee noudattaa. Henkilökunnan työtä kentällä tulee valvoa laadun valvontaa apuna käyttäen. Näin voidaan varmistaa, että laadittuja standardeja ja ohjeita todellakin noudatetaan.

Tulosten luotettavuus ja oikeellisuus ovat korkeat terveystutkimuksessa, joka toteutetaan noudattamalla standardoituja ohjeita ja huolehtimalla riittävästä laadun valvonnasta. Alhaiseksi jäävä vastausaktiivisuus voi kuitenkin kyseenalaistaa tulosten luotettavuuden ja oikeellisuuden. Otantatutkimuksissa matala vastausaktiivisuus on vakava ongelma, sillä se laskee myös otoksen edustavuutta väestöön nähden.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja A. ISBN 951-740-545-4.


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi