Nairismägi Jaak (MD) 19.5.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Neurotieteet

Magnetic resonance imaging study of induced epileptogenesis in animal models of epilepsy (Indusoidun epileptogeneesin magneettikuvaustutkimus epilepsian koe-eläinmalleilla)

Vastaväittäjä: Dosentti Turgut Tatlisumak, HUS
Kustos: Professori Risto Kauppinen


Väitöskirjan tiivistelmä:


Indusoidun epileptogeneesin magneettikuvaustutkimus epilepsian koe-eläinmalleilla

Epilepsia on yleinen neurologinen häiriö, joka koskettaa noin 1 % suomalaisesta väestöstä. Epileptisessä kohtauksessa aivojen sähköinen toiminta häiriintyy voimakkaasti, jolloin seurauksena voi olla tajunnan hämärtyminen. Epileptinen status (status epilepticus) on tila, jossa epileptinen kohtaus on pitkittynyt tai useiden kohtausten välillä tajunta ei palaudu täysin. Aivoihin kohdistuneet vammat ja muut sairaudet voivat olla epilepsian syynä.

Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu ajan ja aivoalueen suhteen tapahtuvia muutoksia useissa epilepsiaan liittyvissä aivojen rakenteissa, kuten hippokampuksessa, mantelitumakkeessa ja talamuksessa, epilepsian kehitysvaiheen sekä varsinaisen epilepsian aikana.

Tutkimuksessa käytettiin vakiintuneita magneettikuvausmenetelmiä sekä uutta mangaania tehosteaineena käyttävää menetelmää (MEMRI) ja T1rho -painotteista mittausta. Mangaania tehosteaineena käyttävällä menetelmällä pystytään havaitsemaan sekä hermoston toiminnan että anatomisten häiriöiden aiheuttamia muutoksia hermoradoissa yhtä aikaa. T1rho-kuvantaminen on aiemmin todettu herkäksi magneettikuvausmenetelmäksi aivoverenvuotohäiriöiden tunnistamisessa koe-eläimillä, ja nyt sitä hyödynnettiin ensimmäisen kerran epilepsiamallissa. Magneettikuvausten tuloksia verrattiin pitkäaikaiseen videoituun aivosähkökäyrämittaukseen sekä histologisiin värjäyksiin.

Magneettikuvauksessa havaittiin, että väliaivoissa sijaitseva talamus aktivoituu epilepsian kehittyessä. Hippokampuksessa diffuusio-kuvantaminen osoitti patologisia arvoja 1,5 kuukauden kuluttua pitkittyneen kouristuskohtauksen jälkeen ajankohtana, jolloin spontaanit epilepsiakohtaukset alkoivat. Tässä vaiheessa mantelitumakkeessa ja sitä ympäröivässä aivokuoressa sekä talamuksessa nämä kuvantamismuutokset olivat havaittavissa jo muutaman päivän jälkeen. Mangaania tehosteaineena käyttävässä menetelmässä hippokampuksen sisäisten hermoratojen muovautuvuus havaittiin jo ennen spontaanien epilepsiakohtausten alkamista. Syntymän jälkeen aiheutettu epileptinen status sai aikaan aikuisilla eläimillä hermosolujen tuhoutumista sekä siitä johtuvaa aivokudoksen surkastumista.

Tutkimus osoittaa, että magneettikuvausmenetelmillä havaitaan muutoksia useissa aivojen eri rakenteissa epilepsian kehittymisen ja ilmenemisen aikana. Ennen spontaaneja kohtauksia hippokampuksessa havaitut rakenteelliset muutokset mahdollistavat mangaania tehosteaineena käyttävän menetelmän hyödyntämisen epileptisten aivovaurioiden ennustamisessa jo varhaisessa vaiheessa koe-eläinmalleissa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kerätty aineisto avaa uusia näkökulmia epilepsian ja sen kehittymisvaiheen mekanismeihin sekä epilepsian kehittymistä estävän lääkityksen kehittämiselle lähitulevaisuudessa.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja G A.I.Virtanen -instituutti. ISBN 951-27-0602-4. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi