Piippo-Savolainen Eija (LL) 9.12.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Lastentaudit

Wheezy babies - wheezy adults? Adulthood asthma, bronchial reactivity and lung function after hospitalization for bronchiolitis in early life (Vinkuva vauva - astmainen aikuinen? Aikuisastma, keuhkoputkien supistumisherkkyys ja keuhkojen toiminta varhaislapsuudessa sairaalahoitoa vaatineen ilmatiehyttulehduksen jälkeen)

Vastaväittäjä: Professori Göran Wennergren, Göteborgin yliopisto
Kustos: Professori Matti Korppi, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Varhaislapsuuden ilmatiehyiden tulehdus ennustaa aikuisastmaa

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa kuvattiin ensimmäisenä maailmassa astman kulku imeväisiän hengitysvaikeudesta aikuisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin varhaislapsuudessaan ilmatiehyiden tulehduksen ja keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lapsen astmatilannetta ja keuhkojen toimintaa imeväisiästä 18–20 vuoden ikään saakka. Tämä 20 vuoden seurantatutkimus osoitti, että vaikka ilmatiehyiden tulehduksen jälkeen astmariski vähenee iän ja kasvun myötä, alttius astmaan nousee jälleen nuorella aikuisiällä. Kyseessä on toistaiseksi pisin lasten astman seurantatutkimus maailmanlaajuisesti.

Ilmatiehyiden tulehduksen yhteys astmaan

Kolmasosa lapsista kärsii ensimmäisten elinvuosiensa aikana virusinfektioon liittyvästä hengitysvaikeudesta eli ilmatiehyiden tulehduksesta. Heistä noin 1–3 % joutuu oireiden vaikeuden vuoksi sairaalahoitoon, minkä jälkeen astmariski säilyy kohonneena ainakin kouluikään saakka.

Respiratory syncytial virus (RSV) on merkittävin vaikeaoireisten ilmatiehyiden tulehdusten aiheuttaja. Uusimmat tutkimukset ovat painottaneet kuitenkin muiden virusten merkitystä pysyvän astmataipumuksen esiintuojina. Pysyvässä astmariskissä olevien lasten varhainen tunnistaminen on taudin ennaltaehkäisyn ja hoidon kulmakivi, mutta toistaiseksi tiedot astman varhaisista riskitekijöistä ovat olleet riittämättömät. Pitkien seurantojen puuttuessa aikuisiän ennuste ja oireiden pysyvyyteen vaikuttavat tekijät ovat tähän mennessä jääneet selvittämättä.

Tulehduksen sairastaneilla ahtaat keuhkoputket vielä aikuisenakin

Lääkärin diagnosoima astma oli aikuisena 30 prosentilla ilmatiehyiden tulehduksen ja 15 prosentilla keuhkokuumeen vauvana sairastaneista. Lapsuusiän astmastaan parantuneiden nuorten keskuudessa todettiin astmaoireita edelleen 41 prosentilla ilmatiehyiden tulehduksen ja 24 prosentilla keuhkokuumeen sairastaneista. Vertailuryhmässä astmaa oli kaikkiaan 11 prosentilla.

Lukuisista tutkituista riskitekijöistä tärkeimmäksi osoittautuivat varhainen atopia, vanhemman astma, veren eosinofiilisten tulehdussolujen määrä ja varhain toistuva tai muun kuin RSV:n aiheuttaman infektion yhteydessä esiintyvä hengitysvaikeus.

Yli puolet astmadiagnooseista tehtiin tutkimuskäynnillä, mikä herättää huolen hoitamattomien astmaatikkojen suuresta määrästä nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä vaatinee jatkossa entistäkin tehokkaampaa astmaoireitten ja löydösten seulontaa nuoruusiässä – varsinkin silloin, kun nuori on joutunut sairaalahoitoon hengitysvaikeuden takia varhaislapsuudessa.

Yli kolmasosalla ilmatiehyiden tulehduksen sairastaneista, neljäsosalla keuhkokuumeen sairastaneista ja kymmenesosalla verrokeista todettiin poikkeavuuksia keuhkojen toimintakokeissa. Riski keuhkojen toiminnan huononemiseen oli merkittävä erityisesti niillä nuorilla, joiden äiti oli tupakoinut lapsen ollessa alle kaksivuotias tai joiden ilmatiehyiden tulehduksen oli aiheuttanut RSV-virus.

Äidin tupakointi vaurioittaa pienen lapsen hengitysteitä pysyvästi

Äidin tupakointi raskausaikana tai lapsen ollessa pieni näyttää aiheuttavan pysyviä vaurioita lapsen hengitysteihin. Tupakka on yksi voimakkaimmin hengitysteitä ärsyttävistä ja vaurioittavista ympäristötekijöistä. Suomessa nuorten naisten tupakointi on lisääntynyt huolestuttavasti viimeisten vuosien aikana. Nämä tytöt ovat lähivuosien tulevia äitejä, minkä vuoksi voimavaroja tulisi panostaa nuorten (ja erityisesti tyttöjen) tupakoinnin vähentämiseen.

Diagnosoimattomat astmatapaukset haasteeksi

Tutkimuksessa todettu suuri diagnosoimattomien astmatapausten määrä asettaa perusterveydenhuollolle haasteen hoitamattomien nuorten astmaatikkojen löytämiseksi ja saattamiseksi hoidon piiriin. Myöhemmän ennusteen arvioimiseksi sairaalahoitoa vaativaan ilmatiehyiden tulehdukseen sairastuneelta lapselta olisi hyödyllistä määrittää infektion aiheuttaja ja veren eosinofiilitaso.

Tutkimustulosten valossa erityisesti varhaislapsuudessa hengitysvaikeudesta kärsineiden nuorten olisi ensiarvoisen tärkeää välttää astman muita riskitekijöitä, kuten ylipainoa ja tupakkaa. Myös pienten lasten vanhempia tulisi kannustaa tupakoimattomuuteen entistäkin voimakkaammin, erityisesti jos lapsella esiintyy infektioiden yhteydessä hengitysteiden oireita kuten hengenahdistusta.


Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0578-8.


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi