Pesonen Tuula (LL) 16.6.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede

Trends in Suicidality in Eastern Finland, 1988–1997 (Itsetuhoisuuden trendit Itä-Suomessa 1988–1997)

Vastaväittäjä: Dosentti Kirsi Suominen, Helsingin yliopisto
Kustos: Professori Johannes Lehtonen, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Pohjois-Savon alueellinen itsetuhoisuus

Lääketieteen lisensiaatti Tuula Pesosen väitöskirjatyössä on tutkittu suomalaisten alueellista itsetuhoisuutta. Itsemurha-ajatuksia kartoitettiin seurantatutkimuksella entisen Kuopion läänin alueella vuosina 1998–1999. Lisäksi tutkittiin kaikki alueella kymmenen vuoden aikana (1988–1997) tehdyt itsemurhat. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät itsemurha-ajatusten esiintyvyyteen ja pysyvyyteen sekä alueen itsemurhakuolleisuuden muutoksiin eri tutkimusasetelmissa (miesten itsemurhakuolleisuuden alueelliset erot, sukupuolten väliset erot, naisten itsemurhat ja alkoholi).

Tulokset

1. Väestön itsemurha-ajatukset

Itsemurha-ajatukset olivat suomalaisväestössä yleisiä ja pysyviä. Itsemurha-ajatuksia esiintyi yleisemmin miehillä kuin naisilla. Henkilöt, joilla oli itsemurha-ajatuksia, kärsivät usein masennuksesta ja taloudellisista vaikeuksista. Erityisesti miehillä työttömyys altisti itsemurha-ajatuksille. Päivittäinen tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö heikensivät itsemurha-ajatuksista toipumista. Vuoden seuranta-aikana vain kolmasosa itsemurha-ajatuksista kärsivistä otti tilanteensa vuoksi yhteyttä terveydenhuoltopalveluihin.

2. Sukupuolten väliset erot itsemurhakuolleisuudessa

Miesten itsemurhakuolleisuus oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin naisilla. Itsemurhakuolleisuudessa perinteisesti esiintyneet sukupuolten väliset erot vähenivät 10 vuoden tutkimusaikana. Tutkimuksen alkuvuosina itsemurhan tehneet miehet olivat iäkkäämpiä kuin naispuoliset uhrit. Ero ei ollut enää havaittavissa kymmenen vuoden kuluttua. Lääkkeillä tehdyt itsemurhat ovat perinteisesti olleet naisten yleinen itsemurhatapa kun taas miehillä väkivaltaiset itsemurhatavat ovat olleet yleisempiä. Väitöskirjatutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että itsemurhan tehneiden miesten ryhmässä lääkkeillä tehtyjen itsemurhien suhteellinen osuus kasvoi kymmenen vuoden tutkimusaikana merkittävästi ja väkivaltaiset itsemurhatavat vähenivät.

3. Alueelliset erot itsemurhakuolleisuudessa

Erityisesti miesten itsemurhakuolleisuudessa ilmeni merkittäviä alueellisia eroja. Maaseudulla asuvien miesten itsemurhakuolleisuus oli yleisempää kuin kaupungeissa. Kaupungissa asuvien, itsemurhan tehneiden miesten itsemurhakuolleisuus väheni kymmenen vuoden aikana, mutta maaseudulla asuvien itsemurhan tehneiden miesten ei. Kaupungeissa tapahtuneisiin naisten itsemurhiin liittyi useammin alkoholi kuin maaseudulla. Kaupungissa asuneet itsemurhan tehneet naiset olivat useammin vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena kuin maaseudulla asuneet. Humalatilan aikana itsemurhan tehneiden naisten veren alkoholipitoisuudessa oli kymmenen vuoden aikana nähtävissä nousujohteinen suunta.

Väitöskirjatyön tärkein tulos oli, että suomalaisen normaaliväestön itsemurha-ajatukset ovat yleisiä ja pysyviä ja vain kolmasosa otti vuoden seuranta-aikana tilanteensa vuoksi yhteyttä terveydenhuoltopalveluihin. Tätä aihepiiriä on aiemmin tutkittu melko vähän, mikä korostaa tulosten kansallista merkitystä. Itsemurhakuolleisuudessa perinteisesti esiintyneet sukupuolten väliset erot vähenivät tutkimusaikana. Lisäksi tutkimustulokset tuovat esille asuinalueen moniulotteisen vaikutuksen itsemurhakuolleisuuteen. Maaseudulla asuvien miesten itsemurhakuolleisuus oli huolestuttavan korkea. Toisaalta itsemurhan tehneiden naisten ryhmässä juuri kaupungissa asuneet olivat useammin vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0572-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi