Rilla Kirsi (FM) 16.6.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Solubiologia

Hyaluronan synthase: Intracellular traffic, activity at plasma membrane, and impact on keratinocyte migration, proliferation and formation of microvilli (Hyaluronaanisyntaasi: Solunsisäinen liikenne, aktiivisuus solukalvolla ja vaikutus keratinosyyttien liikkumiseen, jakautumiseen ja mikrovillusten muodostumiseen)

Vastaväittäjä: Professori Alberto Passi, Insubrian yliopisto, Varese, Italia
Kustos: Dosentti Raija Tammi, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Hyaluronaani - uusi kohdemolekyyli ihosairauksien hoidossa

Tämä väitöskirjatyö osoittaa, että hyaluronaani on lupaava kohdemolekyyli ihon tautitiloissa, joihin liittyy lisääntynyt solujen liikkuvuus ja jakautuminen. Hyaluronaania tarvitaan ihon normaaliin uusiutumiseen ja haavojen paranemiseen, mutta häiriötiloissa, kuten psoriasiksessa, tulehduksissa ja syövissä sitä voi olla liikaa.

Keinotekoista haavamallia hyödyntämällä havaittiin, että hyaluronaanin tuotanto on yhteydessä solujen liikkumiseen. Tulokset osoittavat, että haavan paranemista edistävän kasvutekijän vaikutukset välittyvät osin hyaluronaanin kautta. Hyaluronaanista on siis hyötyä haavojen ja muiden kudosvaurioiden paranemisessa.

4-metyyliumbelliferoni on yhdiste, jolla tiedetään olevan syöpäsolujen kasvua ja leviämistä hillitsevä vaikutus. Se palautti hyaluronaanin tuotannon ja ihon pintasolukon normaaliksi kasvutekijällä käsitellyssä keinoihomallissa. Tällaisista hyaluronaanituotannon estäjistä voi olla apua ihon sairauksissa, joissa solujen jakautuminen on kiihtynyt, kuten psoriasiksessa, tulehduksissa ja ihosyövässä.

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että hyaluronaania tuottava entsyymi rikastui erityisesti solun pinnan ulokkeisiin. Yllättäen havaittiin, että entsyymi ei ainoastaan sijaitse ulokkeissa, vaan aiheuttaa niiden muodostumisen. Nämä ulokkeet ovat riippuvaisia jatkuvasta hyaluronaanituotannosta, ja niitä verhoaa paksu hyaluronaanikerros (ks. kuva). Ulokkeiden merkitys jää selvitettäväksi, mutta niillä voi olla vaikutusta esimerkiksi syöpäsolujen tunkeutumisessa ja leviämisessä kudoksiin.

Tässä tutkimuksessa käytettiin ihosolu- ja rintasyöpäsoluviljelmiä, joiden hyaluronaanintuotantoa muunneltiin eri tavoilla. Solujen aineenvaihduntaa, käyttäytymistä ja rakennetta tutkittiin biokemiallisilla analyyseillä ja mikroskopialla.

Solujen liikkuminen ja kasvu ovat välttämättömiä sikiönkehitykselle, kudosten uusiutumiselle ja kudosvaurioiden paranemiselle. Toisaalta monissa sairauksissa solujen kasvu ja liikkuminen ovat liiallisia. Ihosolujen kasvu kiihtyy tulehduksen, haavan tai syöpämuutoksen yhteydessä. Tähän muutokseen liittyy myös lisääntynyt hyaluronaanin tuotanto.

Hyaluronaani on kaikkialla elimistössä esiintyvä hyvin pitkäketjuinen sokerimolekyyli. Sen tiedetään lisääntyvän nopeasti kasvavissa ja uusiutuvissa kudoksissa. Erityisen runsaasti sitä on silmän lasiaisessa, nivelnesteessä ja ihossa. Se muodostaa läpinäkyvän, vesipitoisen geelin, joka toimii tilantäyttäjänä kudoksissa ja liukasteena nivelissä. Hyaluronaania tuotetaan ainutlaatuisella tavalla: solun pinnalla sijaitseva entsyymi työntää kasvavan hyaluronaaniketjun suoraan solun ulkopuolelle.

Tämän väitöskirjatyön tulokset lisäävät ymmärrystä hyaluronaanin yhteydestä solujen käyttäytymiseen ja auttavat löytämään uusia kohteita ihosairauksien hoitoon.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0571-0. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi