Tenhola Sirpa (LL) 27.5.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Lastentaudit

Cardiovascular risk factors and adrenal function in 12-year-old children born small for gestational age or after a preeclamptic pregnancy (Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät sekä lisämunuaisten toiminta 12 vuoden iässä sikiön kasvuhäiriön tai äidin raskausmyrkytyksen jälkeen)

Vastaväittäjä: Professori Stefano Cianfarani, Tor Vergata University, Rooma
Kustos: Professori Leo Dunkel, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Sikiön kasvuhäiriön ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutukset lapseen 12 vuoden iässä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sikiön kasvuhäiriön (pienikokoisuus raskauden kestoon nähden syntymähetkellä) ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutuksia syntymänjälkeiseen kasvuun, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja lisämunuaisten toimintaan 12-vuotiailla lapsilla kahdessa eri seurantaryhmässä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan sikiön kasvuhäiriö vaikutti lapsen myöhempään kasvuun siten, että ns. kasvuhäiriölapset olivat sekä viiden että 12 vuoden iässä merkittävästi lyhyempiä ja laihempia kuin normaalikokoisina syntyneet lapset.

Korkein kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus todettiin niillä kasvuhäiriölapsilla, joiden syntymänjälkeinen pituuskasvu oli ollut hidasta. Lisämunuaisten kuorikerroksen androgeenieritys ja lisämunuaisten ytimen adrenaliinieritys oli vilkkaampaa kasvuhäiriölapsilla. Osalla kasvuhäiriölapsista myös lisämunuaisten kuorikerroksen tuottaman kortisolihormonin pitoisuudet olivat lisääntyneet. Näillä lapsilla sekä korkea kortisoli- että adrenaliinipitoisuus olivat yhteydessä keskimääräistä korkeampiin veren kolesteroliarvoihin (kokonais- ja LDL-kolesteroli).

Raskausmyrkytyksen jälkeen syntyneiden lasten adrenaliinieritys oli lisääntynyt. Verenpaineen vuorokausirekisteröinnissä sekä systolinen että diastolinen verenpaine (koko vuorokauden aikainen, päiväaikainen ja yöaikainen erikseen analysoituna) olivat merkittävästi korkeammat 12 vuoden iässä niillä lapsilla, jotka olivat syntyneet raskausmyrkytyksen jälkeen verrattuna lapsiin, joiden äitien raskauteen ei liittynyt raskausmyrkytystä.

Pienen syntymäpainon on todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiällä. Taustalla olevia syitä ei edelleenkään tunneta tarkasti. Nykykäsityksen mukaan syy on mahdollisesti hormonijärjestelmien ns. uudelleenohjelmoituminen sikiöaikana kasvuhäiriön vaikutuksesta (mm. lisämunuaishormonijärjestelmä). Tässä tutkimuksessa kasvuhäiriölapsilla todettiin selvä yhteys lisämunuaisten tuottamien hormonien (kortisoli ja adrenaliini) ja kohonneiden kokonais- ja LDL-kolesterolin välillä.

Äidin raskausmyrkytyksen vaikutuksesta jälkeläisen verenpaineeseen on julkaistu vain muutama tutkimusraportti. Nyt saadut tulokset verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä raskausmyrkytyksen jälkeen syntyneillä lapsilla vahvistavat aiempia, vain yhteen mittauskertaan perustuneita tuloksia. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sikiön kasvuhäiriö ja äidin raskausmyrkytys voivat vaikuttaa lisämunuaisten toimintaan sekä tiettyihin sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviin riskitekijöihin 12 vuoden iässä.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0569-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi