Saario Susanna (proviisori) 11.11.2006

Farmaseuttinen tiedekunta

Farmaseuttinen kemia

Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid 2-Arachidonoylglycerol - Characterization and Inhibition in Rat Brain Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan aivomembraaneissa ja -homogenaateissa)

Vastaväittäjä: Professori Mika Scheinin, Turun yliopisto
Kustos: Professori Tomi Järvinen, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Kannabinoidilääkkeitä ilman psykoaktiivisia vaikutuksia

Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien) entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti saatavana tutkimuskäyttöön.

Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan. Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 –reseptorit), selvitetty niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia elimistön omia aineita (endokannabinoideja). Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta hajoamisesta elimistössä.

Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.

Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä. Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa. Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa.


Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi