Laukkanen Olli (LK) 3.3.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Sisätaudit

Genes Regulating Insulin Secretion and Insulin Signaling as Candidate Genes for Type 2 Diabetes in Subjects with Impaired Glucose Tolerance (Insuliinin eritystä ja insuliiniherkkyyttä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabetes)

Vastaväittäjä: Dosentti Heikki Koistinen, Helsingin yliopisto
Kustos: Akatemiaprofessori Markku Laakso, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Tyypin 2 diabetes on monitekijäinen sairaus, jolle on tyypillistä heikentynyt insuliinin eritys sekä kudosten heikentynyt vaste insuliinille eli insuliiniresistenssi. Viime vuosikymmenten intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja.

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden (mutaatioiden) vaikutusta riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat keskeisesti diabetesriskiin myös ylipainoisilla henkilöillä, joilla häiriön on aiemmin ajateltu olevan lähinnä insuliiniherkkyydessä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystä insuliinin eritystä säätelevien geenien keskeisestä osuudesta tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä insuliiniresistenssin ohella sekä perimän ja elämäntapojen yhteisvaikutuksesta taudin patogeneesissä.

Tutkimuksessa havaittiin, että normaalia glukoosista riippuvaista insuliinin eritystä säätelevien sulfonyyliureareseptori1(SUR1)- ja glukoositransportteri2(GLUT2) -geenien polymorfiat liittyivät kaksin - kolminkertaiseen diabetesriskiin. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli huomattavasti lisääntynyt erityisesti henkilöillä, joilla oli kummankin geenin riskigenotyyppi. Lisäksi SUR1:een liittyvää kaliumkanava Kir6.2:ta koodaavan geenin polymorfioiden havaittiin lisäävän SUR1-geenin polymorfioiden aiheuttamaa riskiä.

Erityisesti SUR1- ja GLUT2 -geenien riskigenotyyppien kantajien katsottiin hyötyvän elämäntapamuutoksista, kuten painon pudottamisesta tai liikunnan lisäämisestä. Lisäksi polymorfiat hepatocyte nuclear factor 4 alfa(HNF4A) -geenissä liittyivät lisääntyneeseen diabetesriskiin naisilla.

Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan, että solunsisäistä insuliiniviestintää säätelevien geenien yleiset polymorfiat lisäisivät riskiä diabetekseen. Sen sijaan polymorfiat insuliininkaltainen kasvutekijä -1 reseptori (IGF-1R) - sekä insuliinireseptorisubstraatti -1 ja -2 (IRS-1 ja -2) -geeneissä liittyivät kehon painonsäätelyyn ja siten mahdollisesti tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0398-X. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi