Barego Noël (LL, MPH) 21.2.2006

Lääketieteellinen tiedekunta

Kansanterveystiede

Physical activity, cardiovascular risk factors and mortality (Liikunta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja kuolleisuus)

Vastaväittäjä: Professori emeritus Ilkka Vuori, Tampereen yliopisto
Kustos: professori emerita Aulikki Nissinen, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Säännöllinen liikunta vähentää verenpainetautiriskiä sekä sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten miesten ja naisten vapaa-ajan, työn ja työmatkaliikunnan yhteyttä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin sekä tutkittiin liikunnan merkitystä verenpainetaudin ilmaantuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Väitöskirjan toisena päätavoitteena oli selvittää liikunnan muutokset 25 vuoden aikana.

Tutkimuksessa todettiin, että väestön liikuntakäyttäytymisessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat huomattavalta osin yhteydessä muutoksiin sosioekonomisissa tekijöissä. Vaikka ripeä vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt 25 vuoden aikana, työmatka- ja työn yhteydessä tapahtuva liikunta ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla. Vapaa-aikana aktiivisesti liikuntaa harrastavilla miehillä ja naisilla oli pienempi todennäköisyys saada verenpainetauti kuin vain vähän liikuntaa harrastavilla. Verenpainetaudin riski aleni miehillä 22 % ja naisilla 27 %.

Vapaa-aikana aktiivisesti liikuntaa harrastavilla henkilöillä oli myös pienempi kokonais- ja sepelvaltimotautikuolleisuus verrattuna vain vähän liikuntaa harrastaviin. Myös työliikunta vähensi merkittävästi sepelvaltimotauti- ja kokonaiskuolleisuutta sekä miehillä (21 %) että naisilla (27 %). Työmatkaliikunnalla ei ollut yhteyttä verenpainetautiin tai kuolleisuuteen.

Tulokset ovat kansainvälisesti merkittäviä ja ne tuovat lisävalaistusta liikunnan eri osatekijöiden vaikutuksesta riskitekijöihin, verenpainetautiin ja kuolleisuuteen. Tutkimustulokset vahvistivat käsitystä siitä, että säännöllisellä vapaa-ajan liikunnalla on myönteinen vaikutus verenpainetautiin sairastumisen riskiin sekä sepelvaltimotauti- ja kokonaiskuolleisuuteen. Kuitenkin todettakoon, että suomalaiset miehet ja naiset eivät liiku vieläkään riittävästi terveyden ylläpitämistä varten.

Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 1972 - 1997 Pohjois-Karjala Projektin (1972, 1977), FINMONICA- (1982, 1987, 1992) ja FINRISKI (1997) –tutkimusten yhteydessä. Aineisto käsitti kaikkiaan noin 50 000 henkilön (25-64-vuotiaat) elintapoja ja vaaratekijöitä koskevat tiedot. Nämä erilliset väestöotokset yhdistettiin KELAn erityiskorvattavien lääkkeiden rekisteriin (verenpainetautirekisteri) sekä kuolinsyyrekisteriin.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketieteet. ISBN 951-27-0397-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi