Willberg Mirja (TtM) 15.12.2006

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Terveyshallintotiede

Millä perusteella kilpailuttamaan? Tutkimus sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen ja sen toimijoiden tietoperustasta ja preferensseistä

Vastaväittäjä: Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto
Kustos: Professori Jari Vuori, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen tietoperustat murroksessa

Kilpailuttamisen käyttö julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on viime vuosina noussut yhä vilkkaamman keskustelun kohteeksi. Kunnissa ajankohtainen kysymys on, tuotetaanko palvelut omana tuotantona vai lähdetäänkö kilpailuttamaan yksityisiä palveluntuottajia. Millä perusteella päädytään kilpailuttamiseen ja mitkä tietoperustat vaikuttavat toimijoiden näkemyksiin? Tässä väitöskirjatutkimuksessa haastateltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen keskeisiä toimijoita kunnissa. Haastattelujen ohella kilpailuttamisen perustoja tarkasteltiin kirjallisuuden kautta.

Väitöstutkimus tuo uuden näkökulman julkisten palvelujen järjestämiseen. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu tietoperustojen näkökulmasta, millaisia ovat kunnallisten toimijoiden kilpailuttamisen yhteydessä käyttämät tai saatavilla olevat tietolähteet. Tutkimuksessa tuodaan esille, että toimijoilla on yleisellä tasolla suhteellisen yhtenäinen käsitys kilpailuttamisen käytöstä - kilpailuttaminen nähdään tulevaisuudessa erittäin merkittävänä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana.

Toimijoiden esittämien kilpailuttamisen perustelujen ja käytännön toiminnan välillä on kuitenkin eroja. Toimijat arvostavat kilpailuttamisen käyttöä arvioitaessa erityisesti arvokeskusteluja, mutta niiden merkitys jää lopullisessa päätöksenteossa vähäiselle huomiolle. Siten kilpailuttamisen käyttöönoton perustelut ovat usein luonteeltaan lähinnä käytäntöön perustuvien talouden ja lainsäädännön reunaehtojen sanelemia.

Kunnissa kaivataan kilpailuttamisen käytännön tietotaitoa ja asiantuntijuutta

Tutkimuksen mukaan toimijat hyödyntävät lähinnä asiantuntijoiden tuottamaa käytännönläheistä selvitys- ja raporttityyppistä tietoa. Tutkimus osoitti, että kilpailuttamisen käytännöissä painottuvat talouden, hallinnon ja oikeuden tietotaito ja asiantuntijuus. Uutta oli se, kuinka vähän asiantuntijatieto nojaa tutkimustietoon. Tämä asettaa haasteita kilpailuttamisen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tietämystä hyödyntävien toimijoiden yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Keskeistä on kehittää yhteistyössä eri osapuolten kanssa helposti saatavilla olevia sekä tutkimus-, asiantuntija- että kokemusperäiseen tietoon perustuvia, monipuolisia tietolähteitä ja tietokanavia.

Tulos luo haasteita myös kuntien toiminnan poliittis-hallinnolliselle kehittämiselle. Kunnissa on syytä pohtia, tarjoaako nykyinen kilpailuttamisjärjestelmä riittävän tarkoituksenmukaista ja laaja-alaista tietoa kunnallisille toimijoille?

Tulosten hyödynnettävyys

Tutkimustieto ei yksinään ratkaise sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen käyttöönottoon ja tietoperustoihin liittyviä haasteita. Kuitenkin tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa kilpailuttamisen tiedon katvealueita ja suunniteltaessa, kuinka kilpailuttamisen toimijoiden tietotaitoa ja osaamista on kehitettävä edelleen. Erityisen kiinnostavia ovat entisten toimintatapojen ja käytettyjen tietoperustojen uudelleenarviointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen toimijoiden tietotaidon ja osaamisen kehittämisen systemaattinen suunnittelu- ja järjestämistarpeiden arviointi.


Kuopion yliopiston julkaisuja Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-27-0378-5


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi