Sirviö Kaarina (TtL) 21.4.2006

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Hoitotiede

Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä - mukanaolosta vastuunottoon. Asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden näkökulmasta

Vastaväittäjä: Dosentti Arja Häggman-Laitila, Stadia-ammattikorkeakoulu
Kustos: Professori Anna-Maija Pietilä, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Moniammatillisen yhteistyön merkitys lapsiperheiden terveyden edistämisessä - rasite vai hyöty perheiden hyvinvoinnille?

Lapsiperheiden varhainen tukeminen on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden toiminnassa. Mutta toteutuuko moniammatillinen yhteistyö perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä? Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden näkemyksistä terveyttä edistävän toiminnan toteutumisesta. Kootut videoaineistot ja haastattelut mahdollistivat asiakastilanteissa tapahtuvan toiminnan arvioinnin. Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten perheelle mahdollistettiin osallistuminen perheen terveyteen liittyvien asioiden käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän byrokraattinen toimintastruktuuri ja lapsiperheen palveluja tarjoavien henkilöiden suuri määrä näyttävät olevan syitä, miksi moniammatillisuus jää usein toteutumatta lapsiperheiden terveyttä edistävässä toiminnassa. Työntekijät eivät kokeneet yhteistyön kuuluvan normaaliin toimenkuvaansa ja sen katsottiin olevan jopa lisärasite omalle työskentelylle. Yhteistyön merkitystä ei myöskään pidetty kovin tärkeänä yksittäisen työntekijän asiantuntijuuden kehittymisessä.

Haastatteluissa perheet toivat esille, että henkinen hyvinvointi on perheen terveyden perusta. Perheet kokivat elämänhallinnan, perhe-elämän harmonian, perhesuhteet ja ympäristötekijät tärkeiksi terveyden osatekijöiksi. Vanhemmat liittivät terveyteen koko perheen toiminnan, kun taas työntekijöiden terveyttä edistävän toiminnan lähtökohtana oli usein pelkästään lapsi. Tällöin perheen terveyttä tarkasteltiin lapsen terveyden näkökulmasta.

Vanhemmat eivät siten kokeneet työntekijöiden toimintaa merkityksellisenä koko perheen terveyden edistämisen näkökulmasta. Vanhempien vanhemmuuden taidot nähtiin joko lapsen hyvinvointia lisäävänä tai vähentävänä tekijänä. Vanhemman osallisuuden merkitys tiedostettiin, mutta vanhemman ja työntekijän kohtaamisessa korostui asiantuntijakeskeinen toiminta. Asiakastilanteissa liiallinen lapsikeskeisyys ja työmenetelmien mekaaninen käyttö rajoittivat vanhempien osallisuutta ja vanhemman asiantuntijuuden huomioon ottamista.

Asiakkaana olevan vanhemman osallisuus ilmeni mukanaolon, osatoimijuuden, sitoutumisen ja vastuunoton tasoilla. Mukanaolon tasolla korostui vanhemman tietoisesti ja vapaaehtoisesti ottama passiivinen rooli. Osatoimijuus-tasolla vanhempi aktivoitui tilanteessa, mutta ei kyseenalaistanut työntekijän asiantuntijuutta. Sitoutumisen tasolla vanhempi hyödynsi aktiivisesti työntekijän asiantuntijuutta oman vanhemmuutensa kehittymisessä. Vastuunoton tasolla hän ei välttämättä odottanut työntekijältä apua tai hyväksyntää päätöksilleen. Vanhempi ei kokenut työntekijän asiantuntijuutta edellytyksenä vanhemmuutensa kehittymisessä ja perheen terveyden edistämisessä.

Tässä tutkimuksessa vanhemmat toivat esiin perheen psyykkisen terveyden merkityksen, jotta he voisivat selviytyä tulevaisuudessa haastavistakin tilanteista. Terveyttä edistävä toiminta painottui kuitenkin perheen menneisyyden ja tämän hetkisen tilanteen kartoittamiseen. Painopistettä pitäisi suunnata aikaisempaa enemmän tulevaisuutta ennakoivaan toimintaan ja varhaiseen tukemiseen. Ennakoiva toimintatapa sopii eri elämäntilanteissa olevien perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden toiminta-ajatukseksi.

Työntekijöiden työskentely perheiden kanssa tapahtui osittain ilman selkeästi tiedostettua tavoitetta tai työntekijällä saattoi olla vain intuitiivinen tunne toiminnan tarkoituksesta. Tavoitteiden puuttuminen tai niiden yleisluonteisuus sekä hajanainen tieto työmenetelmistä hankaloittivat terveyttä edistävän toiminnan kokonaisuuden ja yhtenäisyyden hahmottamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-27-0371-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi