Airaksinen Sanna (FM) 13.1.2006

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta

Ympäristötiede

Bedding and Manure Management in Horse Stables. Its Effect on Stable Air Quality, Paddock Hygiene and the Compostability and Utilization of Manure (Hevostallien kuivike- ja lantahuolto. Vaikutukset talli-ilman laatuun, tarhahygieniaan sekä lannan kompostoitumiseen ja hyödyntämiseen)

Vastaväittäjä: Professori Anna-Liisa Pasanen, Kuopion aluetyöterveyslaitos
Kustos: Dosentti Helvi Heinonen-Tanski, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Kuivikkeella keskeinen merkitys tallin lantahuollossa

Hevosten määrän lisääntyminen ja tallien ”kaupungistuminen” ovat herättäneet keskustelun hevostallien lantahuollosta. Kuivituksella ja lannan käsittelyllä voidaan vaikuttaa hevosten ja tallityöntekijöiden terveyteen sekä tallitoiminnan ympäristövaikutuksiin.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli hevostallien kuivike- ja lantahuollon kokonaisvaltainen tarkastelu. Työssä tutkittiin kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen sitomiskykyä, mikrobiologista laatua sekä materiaalien käytön vaikutusta tallihygieniaan ja hevosenlannan kompostoitumiseen. Koemateriaaleina olivat olki, turve, pellava- ja hamppupäistäre, kutterinpuru, sahanpuru ja sanomalehtipaperisilppu. Erityishuomioita kiinnitettiin turvemateriaalien pölyävyyden selvittämiseen, jotta turpeen mahdollisuuksista hevoskuivikkeena saataisiin lisätietoa. Tutkimuksessa selvitettiin alustavasti myös kompostoidun hevosen turvekuivikelannan käyttöä tomaatin, kurkun ja paprikan luonnonmukaisessa kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi tutkittiin lantahuollon merkitystä hevostarhojen valumavesien laatuun.

Haasteena pölytön kuivike

Turve sitoi ammoniakkia ja nestettä paremmin kuin esimerkiksi kutterinpuru tai olki, mutta sen pölyävyydessä ja mikrobiologisessa koostumuksessa havaittiin suurta vaihtelua. Kuivikkeista vapautuva pöly heikentää talli-ilman laatua, joten jatkossa pölyttömien kuivikkeiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Turvelanta on lannoite

Hevosen lannan havaittiin kompostoituvan nopeasti. Sen sijaan kuivikemateriaalien kompostoitumisnopeus vaihtelee ja on hitainta puupohjaisilla kuivikkeilla. Tulosten mukaan kompostoituneen turvelannan lannoitusarvo oli selvästi parempi kuin kutterinpurulannan. Puupohjaisten kuivikelantojen lannoitekäyttöä on vaikeuttanut myös se, että kuivike sitoo hajotessaan typpeä maaperästä.

Tulosten mukaan kompostoitua hevosen turvelantaa voidaan hyödyntää tomaatin, kurkun ja paprikan luonnonmukaisessa kasvihuoneviljelyssä. Hevosen turvelannalla lannoitetuissa vihanneksissa ei esiintynyt makuvirheitä ja niiden hygieeninen laatu oli moitteeton. Lisätutkimukset ja hevosen lannan kasvinviljelykäyttöä koskeva ohjeistus ovat kuitenkin tarpeen, jotta hevosenlannan lannoitekäyttömahdollisuudet lisääntyisivät. Lisäksi olisi löydettävä ekologisesti ja taloudellisesti järkeviä keinoja hyödyntää puukuiviketta sisältävää hevosenlantaa.

Tarhat syytä siivota

Työssä havaittiin, että hevosten jaloittelutarhojen puhdistaminen vähentää ravinnevalumia ympäristöön. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tarhojen ruokintapaikkojen puhdistamiseen, koska hevoset ulostavat usein niiden läheisyyteen. Tarhan käyttöajan, pohjamateriaalin ja hevostiheyden ympäristövaikutuksia tulee edelleen selvittää ja ohjeistaa sekä hevosen hoidon että ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi.

Väitöskirjatyö tehtiin Hevostietokeskuksessa, joka on Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hallinnoima koulutuksen ja neuvonnan kehittämisyksikkö. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Ylä-Savon ammattiopiston koulutilalla Kiuruvedellä.


Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet. ISBN 951-27-0348-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi