Zeiler Thomas 11.4.2003

Lääketieteellinen tiedekunta

Immunologia

Immune response of cow-asthmatic patients against the major bovine allergen Bos d 2, a lipocalin protein (Lehmäastmapotilaiden immuunivaste lehmähilseen pääallergeenia, lipokaliini proteiini Bos d 2 vastaan)

Vastaväittäjä: Professori Riitta Lahesmaa, Turun yliopisto
Kustos: Professori (emeritus) Rauno Mäntyjärvi, Kuopion yliopisto

Väitöskirjan tiivistelmä:

Allergialla tarkoitetaan elimistön haitallista immuunipuolustusreaktiota harmittomia ympäristömolekyylejä, allergeeneja, vastaan. Allergisiin sairauksiin kuuluvat heinänuha, allerginen eli atooppinen ihottuma ja astma. Allergiset sairaudet ovat hälyttävästi lisääntymässä teollistuneissa maissa ja astman vallitsevuuden on arvioitu olevan noin 5% länsimaisessa väestössä. Allergiaan johtavia syitä ei vielä tarkasti tunneta, mutta atopia eli perinnöllinen taipumus muodostaa immunoglobuliini (Ig) E vasta-aineita allergeeneja kohtaan sekä ulkoiset ympäristötekijät ovat merkitseviä tekijöitä allergisten sairauksien patogeneesissä.

Väitöskirjatyö liittyy tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on kehittää allergian immunoterapiaan eli siedätyshoitoon soveltuvia allergeenijohdannaisia. Nykyään tiedetään, että onnistunut siedätyshoito vaikuttaa T-lymfosyyttien kautta. T-lymfosyytit ovat avainsoluja kaikkien immuunireaktioiden ja täten myös allergisen tulehdusprosessin käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Vasta allergisen kehitysprosessin loppuvaiheessa muodostuu IgE vasta-aineita, jotka aiheuttavat havaittavia allergisia oireita.

Kliinisen mikrobiologian laitoksella on modernein molekyylibiologisin menetelmin selvitetty lehmähilseen pääallergeenin Bos d 2 molekulaarinen rakenne. Geeniteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuottaa vastaava proteiini sekä geneettisesti muunneltuja allergeeneja (fragmentit ja mutantit) keinotekoisesti laboratoriossa. Väitöskirjan osatyöt ovat osoittaneet, että geeniteknologisesti valmistetut fragmentit ja mutantit aiheuttavat selvästi vähemmän reaktioita Bos d2-spesifisisten IgE vasta-aineiden kanssa, mutta vaikuttavat edelleenkin T-lymfosyytteihin. Näiden tai vastaavien allergeenijohdannaisten avulla on mahdollista kohdistaa interventio T-lymfosyytti-populaatioon tehokkaammin, esim. suuremmalla annoksella, kuin luonnollisilla allergeeneilla ilman vakavia anafylaktistyyppisiä, IgE vasta-aineiden välittämiä sivuvaikutuksia.

Tutkimusryhmämme on selvittänyt, että lehmän pääallergeeni Bos d 2 sekä kaikki eläinperäiset pääallergeenit (koira, hevonen, lehmä, jyrsijät) kuuluvat lipokaliiniproteiiniperheeseen. Tähän molekyyliryhmään kuuluvat myös lukuisat ihmisen omat proteiinit. Väitöskirjan tärkein, viimeinen osatyö on selvittänyt Bos d 2 molekyylin ne kohdat, joiden kanssa lehmäastmapotilaiden T-lymfosyytit reagoivat. Nämä kohdat sijaitsevat pääsääntöisesti molekyylipaikoissa, jotka ovat rakenteellisesti samankaltaisia kaikissa lipokaliiniproteiineissa ja vastaavat hyvin tietokoneohjelmalla ennustettuja kohtia. Yllättäen tietokoneohjelma on ennustanut näitä kohtia sekä lipokaliiniallergeeneissa että ihmisen sisäsyntyisissä lipokaliineissa. Tämä allergian kannalta erittäin mielenkiintoinen havainto auttanee tämän proteiiniryhmän allergeenisuuden perusteiden selvittämistä ja hypoteesimme mukaan ulkoisten ja ihmisen omien lipokaliinien vuorovaikutuksella saattaisi olla merkitystä Bos d 2-spesifisen allergian kehittymisessä.


Kuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede. ISBN 951-781-898-X


Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus_at_uku.fi