Väisänen Sari: kliininen biokemia (3.10.1997)


Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 3.10.1997 tarkastettavaksi FK Sari Väisäsen väitöskirja Associations of physical activity, fibrinogen genotypes and blood lipoproteins with thrombogenic factors in humans (Fyysisen aktiivisuuden, fibrinogeenin genotyyppien ja veren lipoproteiinien yhteys trombogeenisiin tekijöihin). Vastaväittäjänä oli professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Ilkka Penttilä.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Vaikka sydäntaudit ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, mm. kolesterolitason selvän laskun ja verenpaineen hoidon parantumisen ansiosta, sydän- ja verisuonitautien suuri esiintyvyys on edelleen tärkein kansanterveyden ongelma Suomessa. Sydän- ja verisuonisairauksiin vaikuttavat useat eri tekijät, mutta ns. perinteiset tekijät (mm. kolesterolitaso, tupakointi ja verenpaine) selittävät vain kolmasosan sairastumisriskistä. Erityisesti tietämys veren hyytymisjärjestelmän osuudesta sydäntautiriskiin on vielä puutteellista. Myöskään liikunnan vaikutuksia veren hyytymistä edistäviin, ja siten kohonneina pitoisuuksina sairastumisriskiä lisääviin, tekijöihin ei ole riittävästi selvitetty. Väitöskirjatyössä tutkittiin liikunnan yhteyttä tiettyihin veren hyytymistaipumista edistäviin tekijöihin. Lisäksi selvitettiin fibrinogeenin (tärkeä tekijä hyytymän muodostumisessa) perinnöllisen vaihtelun ja ns. haitallisten LDL (low density lipoprotein) partikkeleiden yhteyttä hyytymisjärjestelmään. Tutkimushenkilöt olivat itäsuomalaisia 50-60 vuotiaita miehiä ja 60-70 vuotiaita naisia.

Molemmissa tutkimushenkilöryhmissä todettiin käänteinen yhteys liikunnan ja fibrinogeenipitoisuuden välillä. Tutkituilla fibrinogeenin pistemutaatioilla ei ollut vaikutusta plasman fibrinogeenipitoisuuksiin. On kuitenkin huomioitava, että elintavat ja iän mukanaan tuomat sairaudet vaikuttavat fibrinogeenipitoisuuteen, mikä heikentänee perimän vaikutusta fibrinogeenipitoisuuden muokkaajana tutkituissa väestöotoksissa. Saimme lisäksi viitteitä siitä, että perinnöllisellä vaihtelulla on yhteyttä fibrinogeenin liikuntavasteeseen. Yleisemmän perimän (fibrinogeenin -ketju, Rsa I polymorfia) omaavilla naisilla todettiin selvä käänteinen yhteys fyysisen aktiviteetin ja fibrinogeenipitoisuuden välillä, kun taas harvinaisemman geenin kantajilla vastaavaa yhteyttä ei ollut.

Hyytymistekijä VII (FVII) hyytymisaktiivisuus oli yhteydessä seerumin apolipoproteiini B (apo B) pitoisuuteen. Apo B on proteiiniosa sydäntautiriskiä lisäävissä LDL partikkeleissa, joiden määrää verenkierrossa mitataan yleensä LDL kolesterolipitoisuutena (ns. haitallinen kolesteroli). Lisäksi havaittiin, että ruokavalion rasvansaannin ja FVII hyytymisaktiivisuuden suhde vaihteli eri apo B tasoilla: apo B pitoisuuden alimmassa kolmanneksessa FVII hyytymisaktiivisuus kohosi vasta rasvan saannin ollessa korkea, apo B jakauman keskiosassa yhteys oli lineaarinen, kun taas ylimmässä apo B ryhmässä yhteyttä ei enää havaittu. Rasvan käytön kohtuullisuutta ruokavaliossa tulisi siis korostaa myös niille henkilöille, joiden kolesterolitasot ovat normaalirajoissa.

Fibrinolyyttisen järjestelmän tarkoituksena on poistaa verisuonien seinämistä tarpeettomiksi käyneet hyytymät. Tämä tapahtuma on tarkoin säädelty, ja plasminogeenin aktivaattorin inhibiittorin (PAI-1) tehtävänä on estää fibrinolyysiä. Pienten, suuren tiheyden omaavien LDL partikkeleiden uskotaan olevan erityisen aterogeeninen LDL alaluokka. Löysimme tämän LDL alaluokan ja PAI-1 aktiivisuuden väliltä selvän yhteyden. Lisäksi fyysinen suorituskyky oli käänteisessä yhteydessä sekä pienten LDL partikkeleiden pitoisuuteen että PAI-1 aktiivisuuteen.

Liikunta oli sydäntautiriskin kannalta suotuisassa yhteydessä sekä veren hyytymisjärjestelmän tekijöihin että haitallisen LDL:n pitoisuuteen. Liikunnan myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa tulisi korostaa nykyistä enemmän. Uudet löydökset perimän vaikutuksesta fibrinogeenin liikuntavasteeseen, ja pienten, tiheiden LDL partikkeleiden yhteydestä hyytymien liukenemista estävään PAI-1 aktiivisuuteen tulisi kuitenkin varmistaa kliinisissä kontrolloidussa liikuntainterventioissa.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi