Spets-Happonen Satu: hammaslääketiede (13.12.1997)


Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 13.12.1997 tarkastettavaksi HLL, EHL Satu Spets-Happosen väitöskirja Chlorhexidine-Fluoride-Strontium Combination in the Protection of Oral Health (Klooriheksidiinin, fluorin ja strontiumin yhteiskäytön vaikutus suun terveyteen). Vastaväittäjänä oli apulaisprofessori Inkeri Rytömaa Helsingin yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana emeritusprofessori Heikki Luoma.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Vaikka hammaskaries on huomattavasti vähentynyt, erityisesti väestömme nuorissa ikäluokissa, karies ja ientulehdus ovat edelleen merkittäviä kansansairauksiamme. Lisäksi suun tulehduspesäkkeillä voi olla yhteyttä yleissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.

Hampaiden huolellinen mekaaninen puhdistus, sokerin käytön rajoittaminen ja fluorin käyttö ovat hampaiden reikiintymisen ja ientulehduksen ehkäisyn kulmakiviä. Jos hampaiden reikiintymisriski on suuri, esimerkiksi yleissairauden tai lääkkeiden sivuvaikutusten vuoksi, näiden perinteisten menetelmien tukena voidaan käyttää kemoterapeuttisia aineita. Klooriheksidiini on tehokkain yksilöllisesti käytettävissä oleva kemiallinen aine suun mikro-organismeja vastaan. Erityisen hyvin se tehoaa reikiintymistä aiheuttaviin mutans- streptokokkeihin. Klooriheksidiinin ja fluorin on yhdessä käytettynä todettu estävän tehokkaammin mutans-streptokokkien aineenvaihduntaa sekä edistävän paremmin kiilteen uudelleenmineralisaatiota kuin kummankaan aineen yksinään.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin klooriheksidiinin, fluorin ja strontiumin yhteiskäytön vaikutusta syljen mutans-streptokokkeihin, laktobasilleihin, kariekseen ja ientulehdukseen kariesmalleilla sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa kliinisissä kokeissa. Strontiumin käyttökelpoisuutta klooriheksidiini-fluoriyhdistelmässä haluttiin tutkia, koska väestö- ja kokeellisissa tutkimuksissa on todettu fluorin lisäksi muista hivenaineista erityisesti strontiumin voivan ehkäistä kariesta. Tavoitteena oli myös löytää klooriheksidiini-fluoriyhdistelmään parhaiten sopiva strontiumpitoisuus.

Klooriheksidiiniä (0.05%) ja natriumfluoridia (0.04%) sisältävää suunhuuhteluliuosta kolmen päivän ajan kahdesti päivässä purskuttelemalla voitiin vähentää syljen mutans-streptokokkien määrää ja ientulehdusta 2-3 viikon ajaksi. Tulos antoi viitteitä siitä, että kuureittain tapahtuva purskuttelu olisi riittävän tehokas päivittäisten purskuttelujen sijasta karieksen ja ientulehduksen ehkäisyssä. Laimeaa liuosta kuureittain kotona käyttämällä voitaisiin myös päästä kustannuksia säästävään, helppokäyttöiseen annostelumenetelmään mahdollisimman pienillä sivuvaikutuksilla. Lähes kolme vuotta kestäneessä kliinisessä kokeessa klooriheksidiini-fluori-liuoksella purskuttelu kahdesti päivässä viiden päivän ajan joka kolmas viikko ei kuitenkaan vaikuttanut ientulehdukseen eikä syljen mutans-streptokokki -tai laktobasillipitoisuuteen, mutta kariespesäkkeiden ilmaantuminen väheni 36%:a vertailuryhmään nähden.

Laboratoriokokeissa strontiumlisä 15, 50 ja 250 ppm:n pitoisuuksina klooriheksidiini (0.20%)-natriumfluoridi (0.16%)-geelissä paransi yhdistelmän tehoa mutans streptokokkien hapontuoton vähentämisessä sekä kiilteen pehmenemisen ehkäisemisessä happohyökkäyksen aikana. Toisin kuin aikaisempien tutkimusten perusteella oletettiin, strontiumin lisääminen 1000, 500 ja 15 ppm:n pitoisuuksina klooriheksidiini (0.05%)-natriumfluoridi (0.04%)-yhdistelmään ei kuitenkaan parantanut yhdistelmän tehoa syljen mutans-streptokokkien, laktobasillien eikä ientulehduksen vähentämisessä koehenkilöillä. Tutkituilla pitoisuuksilla strontiumin ei myöskään todettu ehkäisevän kariesta pitkäaikaisessa kliinisessä kokeessa.

Klooriheksidiiniä (0.05%) ja natriumfluoridia (0.04%) sisältävää suunhuuhteluliuosta voidaan suositella avuksi karieksen ehkäisyyn kariesaktiivisilla henkilöillä, vaikkakaan pitkäaikaista ienterveyttä edistävää vaikutusta sillä ei todennäköisesti saavuteta. Huolimatta siitä, että strontiumilla oli kiillettä suojaavaa vaikutusta, sen käyttökelpoisuus klooriheksidiini-fluoriyhdistelmässä suun terveyden edistämisessä vaatii jatkotutkimuksia.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi