Louhelainen Kyösti: ympäristötieteet (10.10.1997)


Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa esitettiin 10.10.1997 tarkastettavaksi FK Kyösti Louhelaisen väitöskirja Farmers´exposure to dusts and gases in dairy farms (Maanviljelijöiden altistuminen pölyille ja kaasuille navetoissa). Vastaväittäjänä oli professori Markus Pyykkönen Maatalouden tutkimuskeskuksesta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Pentti Kalliokoski.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Maanviljelijät altistuvat lukuisille ilman epäpuhtauksille maataloustyössä. Altistumista tapahtuu läpi vuoden, mutta terveydelle suurimman haitan aiheuttavat työt talvikautena tuotantorakennuksissa. Maanviljelijöiden terveydelle haittaa aiheuttaa erityisesti erilaiset pölyt. Niiden aiheuttamia hengityselinsairauksia ilmenee useita satoja vuosittain. Eniten hengityselinten ammattitauteja eli astmaa ja nuhaa tällä hetkellä syntyy lehmän karvan ja hilseen vaikutuksesta. Homealtistuksen vaikutuksesta ilmeneviä homepölykeuhkotauteja on ilmaantunut vähemmän viime vuosina kuin aiemmin.

Tutkimuksessa mitattiin vajaan kahdenkymmenen vuoden ajanjaksona pölyjä, homeita, lehmän hilsepölyä, kaasuja sekä ilmanvaihtoa navetoissa. Vanhemmat navetat olivat perinteisiä parsinavettoja, joissa lehmät olivat kiinni parressa ja uusimmat pihattonavettoja, joissa lehmät liikkuivat vapaasti pihatossa ja ne lypsettiin erillisellä lypsyasemalla.

Pölyisyys kaikenkaikkiaan on vähentynyt ja kokonaispölyn määrä on pieni uusissa pihatoissa. Altistuminen ilman homeille ja sädesienille on vähäisempää uusissa navetoissa kuin vanhemmissa tuotantorakennuksissa. Lehmän hilseen pitoisuudet olivat samalla tasolla sekä vanhoissa että uusissa navetoissa. Yleisimmät kaasut navetoissa ovat hiilidioksidi ja ammoniakki. Matalimmat hiilidioksidipitoisuudet mitattiin vanhoissa navetoissa. Ammoniakkipitoisuudet olivat suurin piirtein samalla tasolla koko tutkimuksen ajan, joskin matalimmat pitoisuudet mitattiin lypsyasemilla pihatoissa. Ilmanvaihto vaikuttaa moniin ilman epäpuhtauksiin sekä lämpötilaa ja suhteelliseen kosteuteen. Matalimmat ammoniakkipitoisuudet mitattiin navetoista, joissa ilma poistettiin lietekanavien kautta. Tutkituissa navetoissa havaittiin satunnaisesti hyvin huonosti toimivia ilmanvaihtojärjestelmiä, josta syystä kaasupitoisuudet ja kosteus olivat lisääntyneet. Asianmukainen ilmanvaihdon suunnittelu oli laiminlyöty myös uusissa pihattonavetoissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maanviljelijöiden altistuminen ilman epäpuhtauksille on vähentynyt navetoissa, mutta viljelijä saattaa satunnaisesti altistua merkittävästi kaasuille ja pölyille uusissakin navetoissa.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi