Ronkainen Antti: Kliininen lääketiede, neurokirurgia (2.7.1997)


Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 2.7.1997 tarkastettavaksi LL Antti Ronkaisen väitöskirja Familial intracranial aneurysms (Suvuittain esiintyvät aivovaltimoaneurysmat). Vastaväittäjänä oli professori David G. Piepgras Mayo Clinic:sta, Rochesterista, USA:sta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Matti Vapalahti Kuopion yliopistosta.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Suvuittain esiintyvät aivovaltimoaneurysmat

Subaraknoidaalivuodon (SAV) esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Itä-Suomessa maailman korkein. SAV aiheutuu yli 80 %:ssa aivovaltimoaneurysman puhkeamisesta. Puolet SAV-potilaista menehtyy vuotoon, noin 30 %:lle jää vaikea neurologinen puutosoire ja ainoastaan 15-20 % potilaista pystyy palaamaan entiseen työhönsä. Kehittyneistä hoitotoimenpiteistä huolimatta SAV:n huonoa ennustetta ei ole pystytty muuttamaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Ainoa keino parantaa SAV:n ennustetta on löytää ja hoitaa ennakolta potilaat, joilla on oireeton aivovaltimoaneurysma. Tämä on eräs tärkeimmistä tavoitteista neurovaskulaarisairauksien alalla. Ongelmana on löytää ne henkilöt, joilla on aivovaltimoaneurysma ennen aneurysman mahdollista puhkeamista.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) neurokirurgian klinikassa on hoidettu keskitetysti Itä-Suomen alueella SAV:n sairastaneet potilaat vuodesta 1977 lähtien. SAV-potilaat hoidetaan pääsääntöisesti leikkaushoidolla, jossa vuotanut aivovaltimoaneurysma suljetaan pois aivoverenkierrosta. Uutena hoitokeinona on aneurysman tukkiminen suonensisäisesti läpivalaisukontrollissa. Kumpikin hoitolinja on käytössä KYS:n neurokirurgian klinikassa.

Suvuttaisten aivovaltimoaneurysmien tutkimus (suvussa kaksi tai useampi SAV:n sairastanutta) alkoi noin viisi vuotta sitten KYS:ssä. Suoritetussa tutkimuksessa KYS:n 1150 SAV-potilaan aineistossa todettiin 10 %:lla potilaista positiivinen sukutausta aivovaltimoaneurysmien suhteen. Kyseinen aineisto on laajin koskaan julkaistu aineisto suvuttaisesta SAV-taudista. Jatkossa järjestettiin SAV-sukujen oireettomille lähisukulaisille (vanhemmat,sisarukset ja lapset) magneettiangiografia (MRA) seulontatutkimukset oireettomien aivovaltimoaneurysmien löytämiseksi. Tutkimukseen osallistui lähes 600 vapaaehtoista SAV-sukujen jäsentä. Tutkimuksessa todettiin 10 %:lla vuotamaton aivovaltimoaneurysma. Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös itäsuomalaisessa väestössä oireettomien aivovaltimoaneurysmien esiintyvyyttä. Tuloksena todettiin aneurysmia esiintyvän n. 2 %:lla, joten SAV-sukujen sisällä aneurysmien esiintyvyys osoittautui lähes nelinkertaiseksi verrattuna muuhun itäsuomalaiseen väestöön. Lisäksi tutkittiin MRA:lla aivovaltimoaneurysmien esiintyvyyttä ensimmäisen asteen sukulaisilla niissä perheissä, joissa on ainoastaan yksi SAV:n sairastanut perheenjäsen. Tutkimukseen osallistui yli 150 oireetonta perheenjäsentä. Oireettomia aneurysmia löytyi alle 4 %:lta.

Yhteenvetona todetaan, että riski oireettomien aivovaltimoaneurysmien esiintymiselle SAV-sukujen ensimmäisen asteen sukulaisilla on nelinkertainen verrattuna ympäröivään väestöön, ja siten SAV-sukujen jäsenet tulisivat hyötymään seulontatutkimuksista.

Tämä on ensimmäinen askel pyrkimyksenä alentaa aivovaltimoaneurysmien aiheuttamaa korkeaa kuolleisuutta ja sairastavuutta väestössämme. Aneurysmien geenitutkimus on myös aloitettu kaksi vuotta sitten. Tämä tutkimus suoritetaan Yhdysvalloissa Wayne Staten yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Tutkimukset ovat alkuvaiheissaan, ja tuloksia voidaan odottaa tulevien vuosien aikana.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi