Nuutinen Jouni: Lääketieteellinen fysiikka (7.2.1997)


Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa esitettiin 7.2.1997 tarkastettavaksi FM Jouni Nuutisen väitöskirja Skin dielectric constant at high radiofrequency with special emphasis on radiation-induced late skin reaction (Menetelmä ihon dielektrisyysvakion määrittämiseksi ja käyttö syöpätautien sädehoidon ihoreaktioiden arvioinnissa). Vastaväittäjänä oli apulaisprofessori Hannu Eskola Ragnar Granit Instituutista Tampereen teknillisesta korkeakoulusta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Lauri Patomäki.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Menetelmä ihon dielektrisyysvakion määrittämiseksi ja käyttö syöpätautien sädehoidon ihoreaktioiden arvioinnissa

Useita syöpäsairauksia hoidetaan sädehoidolla jolloin kasvaimeen kohdistetaan kehon ulkopuolelta ionisoivaa säteilyä. Koska hoidettava syöpäkudos saattaa olla syvällä kehon sisällä, säteily kulkee ihon läpi. Sädeannoksesta riippuen sädehoito aiheuttaa iholla punoitusta. Muutamia viikkoja hoitojakson jälkeen punoitus kuitenkin häviää. Pysyvämpänä sivuvaikutuksena sädehoito aiheuttaa sidekudoksen kertymistä hoidetulle alueelle, mikä tuntuu ihonalaisena kovuutena. Ylimääräinen sidekudos saattaa tuntua potilaasta kiristyksinä ja liikekipuiluna. Sidekudoksen muodostuminen alkaa muutama kuukausi sädehoidon päättymisen jälkeen ja jatkuu useita vuosia.

Nykyisin lääkäri arvioi ihonalaisen kovuuden asteen tunnustelemalla ihoa. Tekemässäni tutkimustyössä kertymän määrän arviointiin on kehitetty sähköinen mittausmenetelmä, joka perustuu kudoksen sisältämän vesimäärän mittaukseen. Mittaus on nopea tehdä ja potilaalle täysin kivuton. Työssä on pystytty osoittamaan, että sädehoidon aiheuttama sidekudoskertymä voidaan mitata sähköisesti. Siten käyttämäni menetelmä sopii sädehoidon aiheuttaman, myöhäisreaktion, sidekudoskertymän arviointiin ja sen kehittymisen seurantaan. Näin kehitetyllä mittauksella on mahdollista saada lisätietoa sädehoidon aiheuttamasta sidekudoksen muuttuneesta aineenvaihdunnasta eri sädehoitomenetelmien välillä. Luotu menetelmä voi siten hyödyntää sädehoidon edelleen kehittämistä.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi