Koskela Heikki: Keuhkosairaudet (25.4.1997)


Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 25.4.1997 tarkastettavaksi LL Heikki Koskelan väitöskirja Effects of Cold Air on Lung Function in Obstructive Lung Diseases. The Roles of Direct Airway Effects and Cutaneous Reflex Mechanisms (Kylmän ilman vaikutuksia keuhkojen toimintaan ahtautuvissa keuhkosairauksissa). Vastaväittäjänä oli professori Vuokko Kinnula Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Hannu Tukiainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Kylmän ilman vaikutuksia keuhkojen toimintaan ahtautuvissa keuhkosairauksissa

Monet potilaat, jotka sairastavat astmaa tai pitkäaikaista ahtauttavaa keuhkosairautta, kokevat oireidensa pahenevan pakkasella. Kylmän ilman vaikutuksia keuhkojen toimintaan on tähän asti usein tutkittu sellaisilla menetelmillä, jotka eivät vastaa olosuhteita todellisessa elämässä.

Ulkoiltaessa pakkasella kasvojen iho ja hengitystiet altistuvat kylmälle. Sekä ihon että hengitysteiden viileneminen voivat supistaa keuhkoputkia ja näin vaikeuttaa hengitystä. Tässä väitöskirjassa pyrittiin muun muassa määrittämään, mikä on toisaalta ihon ja toisaalta hengitysteiden viilenemisen merkitys pakkasella lisääntyvän hengenahdistuksen kannalta. Halusimme näin saada lisää tietoa siitä, kuinka potilaiden kannattaisi suojautua pakkasta vastaan. Tutkimuksessa käytettiin Kuopion yliopiston tiloissa olevaa altistuskammiota, jonka avulla saavutetaan talvista pakkaspäivää vastaavat tutkimusolosuhteet.

Tutkimusten tuloksista voidaan tehdä seuraavankaltaisia johtopäätöksiä: Joillakin astmaatikoilla jo kohtuullinen ruumiillinen rasitus pakkasella supistaa keuhkoputkia. Se johtuu kasvojen ihon viilenemisen laukaisemasta reflektoorisesta supistuksesta yhdistettynä kylmän ilman suoriin vaikutuksiin alahengitysteissä. Levossa kasvojen ihon viilenemisen laukaisemat vasteet ovat tärkeämpiä. Nenän limakalvon viileneminen kylmää ilmaa hengittäessä ei laukaise mainittavaa keuhkoputkisupistusta. Potilailla, jotka sairastavat pitkäaikaista ahtauttavaa keuhkosairautta, kasvojen ihon viileneminen on tärkein keuhkoputkia supistava ärsyke pakkasella, niin levossa kuin rasituksessakin. Näillä potilailla rasitus aiheuttaa kylmässä enemmän hengenahdistusta kuin lämpimässä, mistä johtuen ruumiillinen suorituskyky on pakkasella huonontunut. Tutkimustulostemme perusteella voidaan olettaa, että potilaat, jotka sairastavat vaikea-asteista ahtauttavaa keuhkosairautta, saattavat hyötyä kasvojen ihon suojaamisesta pakkasilmalla.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi