Kolari Pertti: Lääketieteellinen fysiikka (14.2.1997)


Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 14.2.1997 tarkastettavaksi FK Pertti Kolarin väitöskirja Non-Invasive Assessment of Cutaneous Haemodynamics in Chronic Venous Insuffiency of the Legs. Effect of Intermittent Pneumatic Compression Treatment (Ihoverenkierron ominaisuuksien veretön arviointi alaraajan kroonisessa laskimoverenkierron vajaatoiminnassa. Jaksottaisen painepuristushoidon vaikutus). Vastaväittäjänä oli professori Arto Uusitalo Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja väitöstilaisuuden valvojana LKT Olavi Airaksinen.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Ihoverenkierron ominaisuuksien arvioiminen alaraajan kroonisessa laskimoverenkierron vajaatoiminnassa: jaksottaisen painepuristushoidon vaikutus.

Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta on yleinen sairaus, johon liittyy hyvin usein turvotusta ja säärihaavoja. Arviolta n. 5 % aikuisväestöstä kärsii jonkin asteisesta laskimoiden vaajaatoiminnasta. Säärihaavojen esiintyvyys väestössä on n. 0.1-0.2 % ja sen yleisyys kasvaa iän myötä. Säärihaavojen hoito on työlästä ja ne uusiutuvat helposti kuormittaen siten merkittävästi terveydenhuoltoa. Laskimoperäisen säärihaavan taustalla on kohonnut laskimopaine, mutta säärihaavan syntymeka-nismit ovat edelleenkin puutteellisesti tunnettuja. Laskimoverenkierron vajaatoiminnan seurauksia ihon verenkiertoon ja hapetukseen on tutkittu aikaisemmin vain vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin jaksottaisen painepuristushoidon vaikutuksia ihoverenkierron ominaisuuksiin potilailla, joilla on krooninen alaraajan laskimoiden vajaatoiminta ja turvotusta ja säärihaavoja. Tutkimuksessa sovellettiin invasiivisiä (verettömiä, iholta tapahtuvia mittauksia) laser Doppler virtausmittaus-tekniikkaa, ihon happiosapaineen mittausta ja venymälanka tilavuusmittausta kapillaari-filtraation rekisteröintiin.

Laskimoverenkiertohäiriöiden, turvotuksen, säärihaavojen ja imunestekierron sairauksien keskeisenä osana on kompressio- eli painehoito. Sitä voidaan toteuttaa elastisin sitein, tukisukilla tai yhä useammin lisäksi jaksottaisella painepuristushoidolla. Jaksottaisessa painepuristushoidossa raajoihin kohdistetaan ulkoinen painepulssi (40-80 mmHg) siten, että paineaalto alkaa sykkeellisesti raajan kärkiosasta ja liikkuu vaimentuen raajan tyviosaan päin. Menetelmä jäljittelee pohjelihaspumpun toimintaa ja sen tavoitteena on tehostaa laskimo- ja imutievirtausta. Tutkimuksessa käytettiin kotimaista Ventipress® hoitolaitetta (Ventipress Oy, Lappeenranta).Tutkimukseen osallistui 69 potilasta, joiden keski-ikä 58 (41-85) vuotta. Kontrolliaineiston muodosti 68 tervettä koehenkilöä, joiden keski-ikä oli 48 (24-76) vuotta. Ihoverenkiertoa mitattiin käytettäen kolmea eri laser valon aallonpituutta (543, 632, 780 nm) vastaten kolmea eri mittaussyvyyttä ihossa. Lisäksi kokeellisesti selvitettiin raajaturvotuksen muodostumista (kapillaarifiltraatio). Mittauksissa käytettiin venymälanka-tekniikkaa, millä rekisteröitiin raajan tilavuuden muutos laskimoverenkierron sulun aikana. Tilavuuskäyrän muutokset mallinnettiin tavoitteena selvemmin erottaa laskimoiden täyttymisvaihe ja kapillaarifiltraatiovaihe toisistaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että ihoverenkierto oli laskimoiden vajaatoiminnassa merkittävästi lisääntynyt kaikilla kolmella eri laser valon aallonpituuksilla mitattuna. Ihon happiosapaine oli sitävastoin erittäin merkittävästi huonompi kuin terveillä koehenkilöillä. Jaksottaisen painepuristushoidon havaittiin vähentävän tehokkaasti turvotusta, parantavan ihoverenkiertoa ja kudoksen hapetusta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että jaksottainen painepuristushoito parantaa ihoverenkierron virtauspainetta vähentäen perifeeristä ihoverenkierron virtausvastusta. Tutkimuksessa johdetulla mallilla voitiin hyvin kuvata erityyppiset venymälankatekniikalla rekisteröitävät tilavuuskäyrät laskimosulun aikana.

Tämän tutkimuksen mukaan jaksottainen painepuristushoito edistää säärihaavapotilaiden ihoverenkiertoa ja ihon hapetusta sekä vähentää tehokkaasti turvotusta. Menetelmä on yksinkertainen ja sovellettavissa helposti potilastyöhön. Jaksottaisella painepuristus-hoidolla ei tutkimuksessa havaittu olevan haittavaikutuksia ja hoito soveltuu hyvin myös imutieperäisten tai vammojen jälkeisten turvotusten hoitoon.


Kuopion yliopisto
Tiedotusyksikkö

tiedotus_at_uku.fi