Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Itä-Suomen yliopiston varainhankinta organisoituu ja aktivoituu

Aika: 18.12.2009

Itä-Suomen yliopiston varainhankinnan tavoitteena on 3 miljoonaa euroa. Yliopisto pyrkii saavuttamaan tavoitteensa toimimalla ammattimaisesti, hajauttamalla kampanjaorganisaationsa, hyödyntämällä lämpimiä verkostoja ja viestimällä yliopiston tehtävistä alueen väestöä puhuttelevalla tavalla.

Varainhankinnasta Itä-Suomen yliopistossa vastaa rehtorin alaisuudessa työskentelevä viestintäjohtaja Liisa Hakola, jolla on tukenaan kolme alueellista ohjausryhmää. Joensuussa, Kuopiossa ja pääkaupunkiseudulla toimivat ohjausryhmät muodostuvat yliopiston tukemisesta kiinnostuneista ja hyvin verkostoituneista yksittäisistä kansalaisista, vaikuttajista, kauppakamareista ja yliopiston edustajista. Niiden tehtävänä on puhua Itä-Suomen yliopiston tärkeyden puolesta ja aktivoida potentiaalisia lahjoittajia.

Kuopiossa toimivaan Pohjois-Savon ohjausryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Pekka Kantanen, asianajaja Seppo Karvinen, kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen, lahjoittaja Helena Piispa, hallitusammattilainen Ossi Saksman ja professori Matti Uusitupa.

Joensuussa toimivan Pohjois-Karjalan ohjausryhmän ytimessä on kauppakamari toimitusjohtaja Tiina Tolvasen johdolla.

Pääkaupunkiseudulla toimiva ohjausryhmä muodostuu Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkäsen kokoon kutsumista Itä-Suomen ystävistä. Heitä edustavat hallitusammattilainen Maija-Liisa Friman, toimitusjohtaja Petteri Karttunen, asianajaja Hannu Krogerus, entinen toimitusjohtaja Paavo Pitkänen ja senior advisor Timo Tiihonen.

Koko alueen väestöä puhuttelevissa varainhankinnan viesteissä korostuvat yliopiston muuttunut taloudellinen asema, sen yhteys tutkimusresursseihin ja yliopiston merkitys alueelle.


Taloudellinen asema muuttuu

Ensi vuoden alussa yliopistoista tulee taloudellisesti itsenäisiä: ne vastaavat täysin maksuvalmiudestaan, vakavaraisuudestaan ja luottokelpoisuudestaan. Valtio turvaa yliopiston perustoimintojen rahoituksen jatkossakin. Itä-Suomen yliopiston liikevaihtoa vuonna 2010 on runsaat 240 miljoonaa euroa. Tästä valtio rahoittaa 155 miljoonaa euroa, noin 60 prosenttia.
Valtion rahoitus riippuu koulutuksen ja tutkimuksen laadusta, laajuudesta ja vaikuttavuudesta.

Koska perusrahoitus riittää lähinnä koulutuksen järjestämiseen, tarvitsevat yliopistot ulkopuolista, täydentävää rahoitusta. Se on tärkein tutkimusrahoituksen muoto ja sen merkitys menestyneimpien yliopistojen taloudessa on suuri.

Täydentävä ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa yliopiston kilpailukyvyn ja jatkuvan kehittymisen. Se luo tutkimusresursseja ja suo mahdollisuuden uusiin tieteellisiin avauksiin. Näin saadaan aikaan korkeatasoista tutkimusta laadukkaan yliopisto-opetuksen perustaksi.

Taloudellisen aseman turvaamiseksi yliopistojen on aktiivisesti hankittava ulkopuolista rahoitusta. Nyt valtio kannustaa ns. vastinrahalla yliopistoja keräämään lahjoituksia. Valtio sijoittaa 2,5-kertaisena yliopiston itsensä vuoden 2010 loppuun mennessä keräämän lahjoituspääoman. Valtion vastinrahan ansiosta lahjoitus yliopistolle on hyvä sijoitus: 1 euro on 3,5 euroa.

Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kerätä 3 miljoonaa euroa. Siitä kertyy 10,5 miljoonan euron pääoma, jonka tuotto 3–5 prosentin korolla on 300.000–500.000 euroa vuodessa. Se mahdollistaa esimerkiksi 3–5 professorin tai 5–6 tutkijan palkkaamisen vuodeksi. Tähän mennessä rahastoihin on kertynyt noin 1,7 miljoonaa euroa, josta valtion vastinrahan ansiosta kasvaa 5,9 miljoonan euron pääoma.

Yliopistolle tervetulleita lahjoituksia ovat kaikki: ala- tai ylärajaa lahjoituksella ei ole. Potentiaaliset lahjoittajat yliopisto aikoo tavoittaa jalkautumalla yrityksiin, julkisiin organisaatioihin, yhdistyksiin ja kansan pariin.


Merkitystä korostetaan

Yliopiston tehtävänä on taloudellisten ja henkisten impulssien antaminen ympäröivään yhteiskuntaan. Osaamisen siirto ja alueellinen vuorovaikutus konkretisoituvat yhteishankkeissa ja palvelutuotteina sekä osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tätä edistää yliopiston toimipisteiden sijainti kolmessa Itä-Suomen maakunnassa: Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Yliopisto on omalla paikkakunnallaan merkittävä tekijä. Sen läsnäolosta hyötyvät kaikki alueen asukkaat ja yritykset.

Opiskelijoille yliopisto tarjoaa mahdollisuuden hankkia hyvä peruskoulutus tai täydentää sitä. Tämän ansiosta lähialueen yritysten ja organisaatioiden saatavilla on hyvin koulutettua henkilöstöä.
Osa yliopiston kouluttamista suuntautuu tutkijan uralle. Monien tutkimuksista syntyy innovaatioita, joiden onnistunut kaupallistaminen luo alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Yliopisto hyödyttää niitäkin, joita opiskelu tai työskentely yliopistossa ei kiinnosta. Yliopisto tuo alueelle elämää, elinvoimaa ja ostovoimaa. Tuhansien työntekijöiden ja henkilöstön ansiosta se lisää palvelujen kysyntää ja niiden tarjontaa.

Monen paikkakunnan henki ja imago perustuvat yliopistoon.

Lisätietoja:
Liisa Hakola, viestintäjohtaja, 040 355 32 74
Perttu Vartiainen, rehtori, 050 301 1530
Kalervo Väänänen, akateeminen rehtori, 040 701 1303

Pekka Kantanen, toimitusjohtaja, 044 355 8998
Seppo Karvinen, asianajaja, 017 265 2500
Matti Niiranen, toimitusjohtaja, 050 313 2902
Ossi Saksman, hallitusammattilainen, 044 737 6200
Matti Uusitupa, professori, 0400 615 661

Tiina Tolvanen, toimitusjohtaja, 050 4686 686
Antti Mykkänen, asiamies, 0400 570 087


 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi