Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

30 vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia Kuopion yliopistosta

Aika: 22.10.2009

Kuopion yliopisto on kouluttanut jo 30 vuotta johtajia terveydenhuoltoon. Terveyshallinnon ja -talouden laitos juhlisti merkkivuotta 22. lokakuuta seminaarilla, joka kokosi lähes 150 asiantuntijaa ja opiskelijaa kuulemaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ajankohtaisia teemoja ja koulutuksen historiaa.

Terveyshallintotiede irtaantui hoitotieteestä omaksi koulutusalakseen 1990-luvulla. – Koulutuksen ensimmäiset vuosikymmenet olivat haastavia, emeritaprofessori Sirkka Sinkkonen toteaa. – Esimerkiksi sairaanhoitajataustaisten opiskelijoiden asema tulevina johtajina terveydenhuollossa ei ollut itsestäänselvyys.

Laitosta pitkään johtaneen professori Juha Kinnusen mukaan eri ammattiryhmien väliset suhteet ja muutosprosessit korostuvat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa, mutta myös talouden kysymykset ovat yhä ajankohtaisempia. Laitoksella onkin voinut jo 15 vuotta suuntautua myös terveystaloustieteen koulutukseen.

Laitoksen nykyisen johtajan, professori Sari Rissasen mukaan laitos on viimeisen vuosikymmenen aikana profiloitunut yhä monitieteisemmäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon sekä sosiaalihallintotieteen koulutusten käynnistyttyä. Opiskelijoiden taustakoulutusten kirjo on laajentunut esimerkiksi taloustieteisiin, tietotekniikkaan, farmasiaan ja lääketieteeseen. – Nyt laitos kouluttaa erittäin laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtäviin. Profiilin muutosta kuvaa myös nimen muuttuminen sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokseksi Itä-Suomen yliopiston toiminnan alkaessa.

Viime maisterikyselyn mukaan laitokselta valmistuneet työskentelevät yli 60 nimikkeellä. Tavallisia ovat hoitotyön johtajanimikkeet, kuten osastonhoitaja ja ylihoitaja, sekä muut johtaja- ja päällikkönimikkeet, kuten kehittämisjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja tilaajajohtaja. Osa toimii projekti-, tutkimus- tai opetustehtävissä. – Mukavaa oli myös havaita, että yli 30 prosenttia vastanneista haluaa edetä yhä vaativampiin asiantuntijatehtäviin, Rissanen kertoo.

Terveyshallintotiede havaitsee johtamisen eriytyvät tiedontarpeet

Juhlaseminaarissa puhunut professori Jari Vuori korosti, miten tärkeää on terveyshallintotieteiden tiedon kumuloituminen omaksi paradigmakseen. – Terveydenhuollon organisointi ja johtaminen ovat useiden tieteenalojen tutkimuskohteina. Mutta muista tieteenaloista poiketen terveyshallintotieteet ottavat huomioon terveydenhuollosta syntyvän tiedon eriytymistarpeen: ei ole sama johtaa terveyskeskusta kuin yliopistollisen keskussairaalan kirurgista toimialaa. Pyrkimys seuloa monitieteisestä tiedosta terveyshallintotieteellisesti kestävää sovellettavaa tietoa on mittava haaste niin tutkijoille kuin johtajille.

Ristivetoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa

Professori Vuokko Niiranen tarkasteli seminaarissa eri toimijoiden ristivetoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskellä. – Uudistukseen liittyvää ristivetoa kunnissa selittää se, että kunta on samaan aikaan valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan väline, toiminnallisen ja poliittisen ohjauksen kohde sekä toiminnan toteuttamisen organisaatio. Paras-hankkeen tutkimukset osoittavat, että keskeistä ei ole ongelmien rationaalinen ratkaiseminen, vaan kyky ymmärtää moniulotteista toimintaympäristöä. On tiedettävä, mitä ongelmaa uudistuksella halutaan ratkaista. Ammattiryhmä- ja organisaatiokeskeisestä toimintamallista elämänkaariajattelun mukaisiin palvelukokonaisuuksiin siirtyminen edellyttää, että eri ammattiryhmät osaavat jakaa omaa osaamistaan.

Niiranen nosti esiin kaksi tutkimuksen ja opetuksen kannalta kriittistä seikkaa: tiedolla johtamisen välttämättömyyden ja ammattiryhmiin perustuvien reviirien mahdottomuuden. – Harva asia ratkeaa yhden ammattikunnan voimin.

Potilasturvallisuus tutkimuskohteena

Professori Kaija Sarannon mukaan suomalainen potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009–2013 on merkittävä lähde potilasturvallisuustutkimuksen kohteiden ja menetelmien valinnassa. – Potilaiden ja asiakkaiden osallistuminen sekä turvallisuuden hallinta ennakoimalla ja oppimalla ovat tärkeitä tutkimuskohteita kehitettäessä luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä turvallisuuden vahvistamiseksi. Toimintatapojen analysointimallit, riskien arviointi sekä vaaratapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden raportointijärjestelmät tuottavat uutta tietoa turvallisen hoito- ja palvelukulttuurin vakiinnuttamiseksi, Saranto tiivistää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ei ole pakko kasvaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ja politiikan välinen suhde ei ole yksiselitteinen. Professori Hannu Valtosen mukaan Suomessa uskotaan terveydenhuollon menojen kasvun olevan väistämätön seuraus väestön vanhenemisesta ja teknologisesta muutoksesta. – Tämä yleinen käsitys on virheellinen. Terveydenhuollon menojen kasvu perustuu terveyden vahvaan poliittiseen asemaan. Kansalaiset ovat tavattoman kiinnostuneita terveydestä. Vahvan poliittisen aseman seurauksena myös erilaisille terveydenhuollon organisaatioille ja ammattiryhmille kertyy poliittista valtaa. Tämä poliittinen ja valtarakenne johtaa terveydenhuollon menojen kasvuun. Kasvua kiihdyttää terveydenhuollon yksityissektorin kasvu.

Lisätietoja:
Sari Rissanen, laitosjohtaja, varadekaani, p. 040 5943774
Juha Kinnunen, professori, perustamisvaiheen dekaani, p. 040 5675415
Vuokko Niiranen, professori, sosiaalihallintotiede. p. 040 5504801
Kaija Saranto, professori, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, p. 050 5650040
Hannu Valtonen, professori, terveystaloustiede, p. 044 5948984
Jari Vuori, professori, terveyshallintotiede, p. 040 7506940


 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi