Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Ehkäisyä tehostamalla aivohalvaukset eivät juuri yleisty, vaikka väestö ikääntyy

Aika: 29.09.2009

Suomessa voi vuonna 2030 ilmetä pahimmillaan 20 100 uutta aivohalvausta, mutta parhaassa tapauksessa vain 12 000. Ennaltaehkäisyä tehostamalla sairastuneiden määrä saadaan pidettyä lähes ennallaan väestön ikääntymisestä huolimatta, osoitti Kuopion yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. International Journal of Stroke -lehden lokakuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa luotiin koko Suomea käsittävä malli tulevaisuuden aivohalvausennusteesta.

Ikääntyminen on aivohalvauksen suurin riskitekijä. Suomessa ja monissa muissa maissa onkin yleinen käsitys, että aivohalvauspotilaiden lukumäärä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi huomattavasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Aivohalvausennusteen mallintamisessa hyödynnettiin FINMONICA- ja FINSTROKE-tutkimusten aivohalvausrekisterien tietoja. Niiden lisäksi huomioon otettiin väestön ikäennusteet vuoteen 2030, jotka saatiin Tilastokeskuksesta.

Aivohalvausrekistereihin kerättiin tietoja Kuopion alueelta ja Turusta vuosina 1983–1997. Kuopion rekisterialueella oli 87 133 iältään 25–74-vuotiasta asukasta vuonna 1995 ja Turun rekisterialueella 106 233 asukasta. Tässä väestössä tapahtui aineiston keruuaikana yhteensä 11 000 uutta aivohalvausta. Noin puolet sairastuneista oli 75-vuotiaita tai vanhempia.

Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat merkittävästi rekisterin 15 toimintavuoden aikana. Vähenemistä tapahtui niin sanotussa ikävakioidussa ilmaantuvuudessa noin neljä prosenttia joka vuosi. Tärkeä havainto oli, että sairastuvuus ja kuolleisuus laskivat samalla tavalla myös yli 74-vuotiaiden keskuudessa. Tuona aikana tiedetään väestön tupakoinnin vähentyneen sekä verenpaineen ja kolesteroliarvojen pudonneen merkittävästi.

Iäkkäimpien ennusteissa suurin ero

Vuonna 2000 uusia aivohalvaustapauksia oli arviolta 11 500. Ennustemallin mukaan vuonna 2030 tulee väestön ikääntymisen vuoksi 20 100 uutta ensihalvausta, ellei sairauden ehkäisyä enää kyetä tehostamaan aikaisempien vuosien malliin ja jos sairastuvuuden lasku täysin pysähtyy vuoteen 2000. Jos tehokkaaseen ehkäisyyn panostetaan, määrä on vain 12 100.

Ero pahimman ja suotuisimman ennusteen välillä on erityisen suuri 65–99-vuotiaiden ryhmässä, joko 17 200 tai vain 10 000 uutta tapausta vuodessa. Alle 65-vuotiailla tapauksia olisi pahimmillaan 4600, parhaassa tapauksessa vain 1700 vuodessa. Huonommassa tilanteessa lukumäärä kuitenkin pysyisi vuoden 2000 tasossa näillä ’nuorilla’ potilailla.

Tutkijat päättelevät, ettei ikääntyminen väistämättä lisää aivohalvauksen aiheuttamia potilasmääriä ja siitä aiheutuva valtavaa hoidon tarpeen lisäystä Suomessa, jos sairastuvuuden lasku jatkuu. Jos riskitekijöitä ei pystytä alentamaan entiseen malliin, sairastuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2000 ja väestön ikääntymisen vuoksi uusien aivohalvaustapausten lukumäärä on lähes kaksinkertainen vuonna 2030.

Elämäntavat keskeisiä ehkäisyssä

Yhden uuden aivohalvauspotilaan hoitokustannuksiksi arvioitiin 60 000 euroa vuonna 1998. Tämän perusteella aivohalvauksen aiheuttama taloudellinen rasite yhteiskunnalle voisi kasvaa 517 miljoonaa euroa vuoden 2000 tasosta. Huonoimman ennustearvion mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 1500 uutta vuodepaikkaa 8600 uudelle aivohalvaukseen sairastuneelle. Kukin tarvitsee keskimäärin kuukauden hoitojakson sairaalassa ja arviolta vähintään kymmenen prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.

Koholla oleva verenpaine on aivohalvauksen tärkein riskitekijä. Verenpaineen tulisi olla alle 140/85 mmHg iästä riippumatta. Kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisista ja erityisesti ikääntyvillä verenpaine on tätä korkeampi. Tiedetään, että yläpaineen eli systolisen paineen aleneminen väestössä 10 mmHg ja alapaineen eli diastolisen paineen aleneminen 5 mmHg alentaa väestön aivohalvausriskiä 40 prosentilla.

Tutkijat painottavat, että aivohalvauksen ennaltaehkäisyssä on paljon parantamisen varaa. Sen perusta ovat entistä terveellisemmät elämäntavat, joissa keskeistä on runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sekä enemmän kalaa ja kolesterolia alentavia kasviöljyjä sisältävä ruokavalio, samoin runsaampi liikunta iästä riippumatta. Myös yhä tehokkaammilla verenpainetta ja veren rasvatasoja alentavilla lääkkeillä on suuri merkitys valtimotautien ehkäisyssä. Näiden lääkkeiden teho ja siedettävyys on osoitettu myös ikääntyneillä, joilla sairastuvuus on korkea.

Tutkijoiden mukaan terveyskasvatus olisi aloitettava jo lapsuudessa perheissä ja koulussa, ja sen tulee jatkua aikuisässä ja ikääntyvillä. Riskien hallinta edellyttää entistä vahvempaa panostusta terveydenhoitojärjestelmältä ja valtiovallalta.

Lisätietoja:

Juhani Sivenius, neurologian professori, Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, p. 050 5614874, juhani.sivenius@fimnet.fi

Veikko Salomaa, tutkijaprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 610 8620, veikko.salomaa@thl.fi

J.Sivenius, J. Torppa, J. Tuomilehto, P.Immonen-Räihä, M. Kaarisalo, C. Sarti, K. Kuulasmaa, M. Mähönen, A. Lehtonen, V. Salomaa. Modelling the Burden of Stroke in Finland Until 2030. Int J Stroke 2009;4 (October):340-345

 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi