Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Tutkijat etsivät keinoja torjua työelämästä syrjäytymistä

Aika: 09.09.2009

Kuopiossa etsitään torstaina 10.9.2009 keinoja torjua työelämästä syrjäytymistä ja lisätä työhyvinvointia, kun Kuopion, Joensuun ja Vaasan yliopistojen yhteinen tutkimuskonsortio ”Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet” kokoontuu yliopistolla. Kaikille kiinnostuneille avoimessa seminaarissa keskitytään erityisesti tarkastelemaan johtajaan kohdistuvia osaamisvaatimuksia ja eettisyyden haasteita.

Johtajille uusia osaamisvaatimuksia

– Julkisten palvelujen ja organisaatioiden näkökulmasta Suomessa on kaksi arvomaailmaa. Ensinnäkin on julkisuusmaailma jonka retoriikassa korostuu tasa-arvo, tasapuolisuus ja kattavuus. Toiseksi erottuu raadollinen, käytännön hyvinvointipalvelumaailma, jossa arvot ovat ideaalien ja käytänteiden ristiaallokossa. Päivittäin johtamisessa kohdataan tilanteita, joissa horjutaan menneiden hyveiden, virkamiesperinteiden ja uusien toimintamallien välillä. Näin toteaa yksi seminaarin puhujista, Vaasan yliopiston tutkijatohtori Olli-Pekka Viinamäki.

Viinamäen mukaan hallintouudistusten, mutta myös satunnaisten skandaalien ja laiminlyöntien myötä julkisten palvelujen johtamisessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota eettiseen esimiesosaamiseen. Kun arvoja määritellään ja arvoilla johdetaan, esimiehisyydessä tarvitaan toimivaa ja välitöntä dialogia, avoimuutta, hyvää mainetta ja päämäärätietoisuutta. Myös oman organisaation, sidosryhmien ja kansalaisten kuuntelu korostuvat.

Professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitokselta toteaa, että kasvava johtamisen eettisyyden vaatimus kohdistuu myös julkisen sektorin johtamiseen – yhtä hyvin valtion tasolla kuin kunnissakin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen odotetaan muuttavan kuntien organisaatioita ja myös työntekijöiden tehtäviä. Erityisesti kuntajohtajien ja toimialajohtajien odotetaan osaavan johtaa uusia monialaisia, moniammatillisia ja yhä useammin myös monikulttuurisia työyhteisöjä. Muutostilanteissa punnitaan johtamistaidot ja kyvykkyys, myös kyky johtaa tasapuolisesti useista eri ammattilaisista koostuvaa työyhteisöä. Johtamisosaamiseen kuuluu kyky muutosvaiheen läpiviemiseen ja taito tehdä yhteistyötä poliittisten päättäjien kanssa. Uusiutuvissa työyhteisöissä muutos onnistuu paremmin, jos työyhteisön kaikkia, eri ammattialojen työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti.

Professori Tapio Määttä Joensuun yliopistosta käsittelee seminaarissa johtamispätevyyksien sääntelyä sääntelytarkkuuden ja monialaisten pätevyyksien sääntelyn näkökulmasta.

Eettinen johtaminen tuottaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä

Eettistä johtamista on tutkittu yhä aktiivisemmin 2000-luvun alusta lähtien. – Parhaimmillaan arvoilla johtaminen ja eettinen johtajuus voivat tarjota keinoja tehdä parempia valintoja ja esittää kestävämpiä perusteluja tehdyille valinnoille. Onnistuessaan eettinen johtaminen tukee työyhteisöön kiinnittymistä ja työhyvinvointia, toteaa Kuopion yliopiston tutkija, YTT Merja Sinkkonen. – Ihmiset haluavat kuulua työyhteisöön, joka kohtelee heitä reilulla tavalla ja he haluavat johtajan, johon he voivat luottaa. Työyhteisöjen eettinen toimintatapa on myös yhteydessä niiden korkeampaan tuottavuuteen.

Sinkkosen mukaan eettinen toimintatapa ei vielä takaa hyvää johtamista, mutta on sen ehdoton edellytys. Eettisen johtamisen sudenkuoppa on se, jos eettisyys työyhteisössä jää vain retoriseksi puheeksi eikä näy todellisissa toimintatavoissa. Jos johtajan teot ja puheet ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, johtajan uskottavuus ja työntekijöiden luottamus häneen heikkenee. Eettinen johtaminen vaatii suoralinjaisuutta, avoimuutta, rohkeutta ja toiminnan jatkuvaa uudelleen arviointia.

Lainsäädäntö syrjäytymisen ehkäisijänä

Joensuun yliopiston professori Pentti Arajärven ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakimies Marja Pajukosken Syrjäytymisen ehkäiseminen oikeuskäytännössä -tutkimus selvittää työtä ja toimeentuloa määrittelevän lainsäädännön sidoksia syrjäytymiseen. Mitä pidempään työttömyys on jatkunut, sitä pienempi on työttömän mahdollisuus poiketa oman harkintansa perusteella lain asettamista vaatimuksista. Aktivoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisen periaatteen välinen jännite on tutkimuksen keskeinen kysymyksenasettelu.

”Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet” -tutkimuskonsortio on vuosille 2008–2011 ajoittuva monitieteinen tutkimushanke. Se yhdistää eri tieteenaloja, tutkimusmenetelmiä ja näkökulmia. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka juridiikan ja hallinnon näkökulmasta arvioituna aiheuttavat syrjäytymistä tai estävät yhteiskunnasta ja työelämästä syrjäytymisen vähentämistä. Seminaarin kuopiolainen osuus käsittelee erityisesti johtamisen etiikan ja johtamisosaamisen merkitystä syrjimättömän työyhteisön luomisessa.

Konsortio kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -WORK-tutkimusohjelmaan ja sen johtajana toimii professori Pentti Arajärvi. Kuopion hanketta johtaa professori Vuokko Niiranen.

Lisätietoja:

Professori Pentti Arajärvi, p. 09 661 133, pentti.arajarvi@joensuu.fi

Professori Eija Mäkinen, p. 050 340 8373, eija.makinen@uwasa.fi

Professori Vuokko Niiranen, p. 040 550 4801, vuokko.niiranen@uku.fi

Seminaarin ohjelma:

www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2009&tap=12523042776822

Lisää tutkimuskonsortiosta ”Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet”:

www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/WORK/Hankekuvaus_Araj%C3%A4rvi.pdf



 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi