Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin taudin ehkäisyyn

Aika: 12.06.2009

Kuopion yliopisto isännöi 11.–13.6.2009 jo viidettä kertaa kansainvälistä Alzheimer-kokousta, jonka luennoitsijat ovat alansa huippututkijoita maailmassa. Korkeatasoisessa kokouksessa on yli 250 osanottajaa. Kokouksen johtavina teemoina ovat Alzheimerin taudin varhainen toteaminen ja taudin ennaltaehkäisyn mahdollisuudet.

Alzheimerin tauti on tärkein etenevä muistisairaus ja se on syynä henkisen suorituskyvyn heikentymiseen vähintään 70 prosentilla kaikista sairastuneista. Aikaisemmin tauti voitiin todeta vasta pitkälle edenneessä vaiheessa, kun sairastuneilla oli dementiaoireisto. Taudin kulku tunnetaan nykyään paremmin. Ensimmäiset oireet ovat jatkuvasti pahenevat muistihäiriöt ja uuden oppimisen vaikeudet. Lieväoireinen vaihe kestää vuosia, ennen kuin kehittyy vaikeampi dementiaoireisto ja toimintakyky heikentyy merkittävästi.

Vuonna 2007 julkaistiin uudet Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit, jotka mahdollistavat taudin varhaisen toteamisen lisätutkimusten avulla. Aivojen magneettikuvauksessa todetaan jo varhaisvaiheessa taudille tyypillisiä muutoksia, jotka varmistavat diagnoosin. Myös selkäydinnesteessä todetaan taudille tyypillisiä muutoksia, jotka tukevat diagnoosia. Varhaisen diagnosoinnin keinoista kokouksessa puhunut Jean-Marc Orgogozo toimii neurologian professorina Bordeaux’n yliopistossa. Hänen tutkimuksensa painopisteenä ovat muun muassa Alzheimerin taudin varhaiset oireet ja muutokset ja taudin riskitekijät. Hän on myös toiminut johtavana tutkijana monissa kliinisissä lääketutkimuksissa.

– Aloittamalla hoito mahdollisimman varhain saadaan Alzheimer-potilaan toimintakyky säilytettyä mahdollisimman pitkään. Väestötasolla olisi merkittävää, että sairauden pahenemista voitaisiin näin lykätä nykyistä myöhempiin ikäluokkiin, Orgogozo totesi. Hänen mukaansa tärkeä tavoite onkin kehittää entistä luotettavampia testejä, joilla tauti voitaisiin diagnosoida jo vuosia ennen selkeiden oireiden ilmenemistä. – Näin pystytään paremmin toteuttamaan myös lääketutkimuksia varhaisen vaiheen potilailla.

Maailman tunnetuimpiin Alzheimer-tutkijoihin kuuluva professori Bengt Winblad Karoliinisesta instituutista puhui Kuopiossa Alzheimer-hoitojen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. – Tiedon karttuessa taudin mekanismeista toiveet ovat kasvaneet entistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseksi, joilla voitaisiin hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää se, Winblad kertoi.

Tutkimuksen kohteena on ollut muun muassa rokote, joka poistaisi aivoista dementiaa aiheuttavia beeta-amyloidikertymiä. Winblad tutkii myös yhdistelmähoitoja, esimerkiksi yhdistämällä yleisesti Alzheimerin taudin hoidossa käytettyyn donepetsiili-lääkkeeseen aiemmin allergialääkkeenä tunnettua dimebonia, jolla on tutkijaa kiinnostavia vaikutuksia hermosolujen aineenvaihduntaan.

Laajat, eri puolilla maailmaa tehdyt väestötutkimukset ovat osoittaneet, että elintavoilla ja erityisesti vaskulaarisilla riskitekijöillä on merkittävä vaikutus Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lihavuus, korkea kolesteroli, koholla oleva verenpaine, runsas alkoholin käyttö, vähäinen liikunta ja vähäinen kalarasvojen ja antioksidanttien määrä ravinnossa lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Jos näihin tekijöihin ei puututa aktiivisesti keski-iässä, lisääntyy sairastumisriski vanhuudessa moninkertaiseksi.

Elämäntapainterventioiden vaikutusta Alzheimerin taudin ehkäisyssä tutkitaan aktiivisesti. Kuopiossa oli esillä Karoliinisen instituutin professori Miia Kivipellon johtama, Suomen Akatemian rahoittama FINGER-tutkimus, jossa selvitetään, voidaanko elämäntapojen ja ruokavalion muutoksella vähentää muistihäiriöiden ilmaantumista.

Bostonin yliopiston professori Benjamin Wolozin raportoi jo vuonna 2000, että kolesterolia alentavien lääkkeiden, statiinien, käyttö näyttäisi vähentävän Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta. Sen jälkeen hän on tutkimuksissaan keskittynyt kolesterolin ja Alzheimerin taudin yhteyden taustalla olevien mekanismien selvittämiseen. – Dementia ja Alzheimerin tauti ovat hiljaisia sairauksia. Toisin kuin sydän, aivot eivät tunne kipua, vaikka verenvirtaus niissä olisi puutteellista. Verenkierron heikkeneminen aivoissa voi merkittävästi osaltaan vaikuttaa Alzheimerin taudin kehittymiseen, Wolozin huomautti.

– Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä, mutta näyttää siltä, että joistakin sydän- ja verisuonitautien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä on myös hyötyä aivoille. Lääkkeitä voidaan näin tavallaan kierrättää alkuperäisestä käyttötarkoituksesta muuhun käyttöön hyödyntämällä niiden positiivisia sivuvaikutuksia, Wolozin kertoo. Tällä hetkellä hän pitää erityisen kiinnostavana verenpaineen hoitoon käytettyjen angiotensiinireseptorien salpaajien vaikutuksia Alzheimerin taudin ehkäisyssä.

Myös diabeteksen asianmukainen hoito on tärkeää Alzheimerin taudin ehkäisyssä. – Diabetes lisää dementiariskiä, vaikka mekanismi ei ole täysin selvä. Diabeteslääkkeitäkin tutkitaan Alzheimer taudin ehkäisyssä, esimerkiksi metforminiinista ja insluiinispraystä on tutkimuksia meneillään, Wolozin kertoi.

Niitä potilaita, joilla on pitkälle edennyt dementia, tulevaisuudenkaan uudet hoidot tuskin palauttavat ennalleen. – Heille on tärkeää yksilöllisesti räätälöity hoito, jossa tuetaan niitä kykyjä, joita heillä vielä on. Itsetunnolle on tärkeää suoriutua pienistä tehtävistä ja pystyä liikkumaan, vaikka muisti ei toimikaan, Winblad kertoi.

– Dementiapotilaan on helpompi pärjätä siistissä ympäristössä, jossa kaikki tavarat löytyvät aina omilta paikoiltaan ja kaikki liika on karsittu pois. Kontrastinäkö on heillä heikentynyt, joten kelloihin ja puhelimiin tarvitaan isot numerot, ja kirkkaanvärisistä astioista ruoka maistuu paremmin, Wolozin täydensi.

Lisätietoja:
Professori Tuula Pirttilä, Kuopion yliopisto, p. 040 584 0433
Professori Hilkka Soininen, Kuopion yliopisto, p. 040 573 5749



Alzheimer-kokouksen järjestelykomitean puheenjohtaja Hilkka Soininen (oik). sekä luennoitsijavieraat Bengt Winblad (oik), Jean-Marg Orgogozo ja Bejmanin Wolozin.




 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi