Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Uusi kasvihuonekaasujen lähde löydetty tundralta

Aika: 16.02.2009

Arktisen tundran ikiroutaan on varastoitunut suuri määrä hiiltä ja typpeä sisältävää orgaanista ainesta. Pohjoisille alueille on ennustettu ilmaston muutoksen myötä voimakkaampaa lämpenemistä kuin maapallolle keskimäärin. Tärkeä kysymys on, johtaako lämpeneminen tundran hiili- ja typpivarojen vapautumiseen kasvihuonekaasuina ilmakehään, millä olisi edelleen ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä vaikutus.

Kuopion yliopiston biogeokemian tutkimusryhmän tutkijat ovat yhdessä Helsingin yliopiston ja Komin tiedekeskuksen tutkijoiden kanssa löytäneet tundralta aiemmin tuntemattoman, voimakkaan dityppioksidin lähteen. Dityppioksidi on hiilidioksidin ja metaanin jälkeen kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu, jonka pitoisuus ilmakehässä kasvaa aiheuttaen ilmaston lämpenemistä. Tutkijat mittasivat typpioksiduulin vapautumista Luoteis-Venäjällä Komin tasavallassa sijaitsevalla tundralla kesällä 2007. He havaitsivat, että kasvittomat turvepinnat, niin sanotut turvekehät, päästävät läpi kasvukauden ilmakehään suuria määriä dityppioksidia. Kasvillisuuden peittämiltä turve- tai kivennäismailta dityppioksidia ei vapaudu. Tutkimus julkaistiin 15.2.2009 arvovaltaisessa Nature Geoscience -lehdessä.

Dityppioksidia syntyy luonnossa maaperän mikrobien toiminnassa. Tähän mennessä suurimmat dityppioksidipäästöt on mitattu tropiikista ja maatalousmaista, kun taas tundran dityppioksidipäästöjen on oletettu olevan merkityksettömän pieniä. Pohjoiset luonnonekosysteemit, tundra mukaan lukien, ovat typpirajoitteisia, minkä vuoksi kasvien ja mikrobien keskinäinen kilpailu saatavilla olevasta typestä on kovaa. Turvekehissä ei ole typpeä sitovaa kasvillisuutta, joten kaikki turpeen hajotessa vapautuva typpi on käytettävissä mikrobeille, jotka tuottavat dityppioksidia.

Turvekehien dityppioksidipäästöt ovat yhtä suuria kuin mitä on mitattu maatalousmaista pohjoisella havumetsävyohykkeellä. Maatalousmaiden suuret dityppioksidipäästöt ovat seurausta ihmisen toiminnasta, lannoituksesta ja maan muokkauksesta, kun taas turvekehien dityppiokisidipäästöt ovat luonnollisten routimiseen liittyvien fysikaalisten prosessien aikaansaamia. Halkaisijaltaan noin 20 metrin suuruiset kasvittomat turvekehät ovat syntyneet jäätymis- ja sulamisprosesseissa, jotka sekoittavat maa-ainesta ja siten estävät pysyvän kasvillisuuden muodostumisen. Tämä kryoturbaatioksi kutsuttu ilmiö tunnetaan arktisilta alueilta ympäri maapalloa. Maan sekoittuminen rikkoo sen pintakerroksen ja syntyy muodoltaan säännöllisiä paljaan maan laikkuja, joista turvekehät ovat yksi esimerkki.

Koska turvekehien muodostuminen riippuu ilmasto-olosuhteista, niiden pinta-ala ja sitä kautta dityppioksidin kokonaispäästö tulevat reagoimaan ilmastonmuutokseen. On olemassa näyttöä siitä, että lämpeneminen saattaa lisätä kryoturbaatiota arktisilla alueilla, mikä kasvattaisi turvekehien kokonaispinta-alaa ja niiden dityppioksidipäästöjä. Tutkimusryhmä arvioi satelliittikuvien avulla turvekehien nykyisen peittävyden tundralla, minkä perusteella tehtiin arvio koko tundralta vapautuvan dityppioksidin määrästä ja ilmakehällisestä merkityksestä. Jo tällä hetkellä turvekehien ilmastoa lämmittävä vaikutus (global warming potential, GWP) vastaa neljää prosenttia arktisten metaanipäästöjen lämmitysvaikutuksesta. Näiden uusien havaintojen jälkeen on selvää, että arvioitaessa tundran ja ilmaston välistä vuorovaikutusta on tästä lähtien huomioitava hiilidioksidin ja metaanin lisäksi myös dityppioksidi.

Tundran dityppioksidipäästöjä käsittelevä tutkimus kuuluu kansainväliseen EU-rahoitteiseen CARBO-North projektiin, jossa tutkitaan Pohjois-Venäjän hiilitasetta.

Lisätietoja:

Biogeokemian tutkimusryhmän johtaja, professori Pertti Martikainen, p. 040 3553 586,
Pertti.Martikainen@uku.fi

Tutkimusryhmän kotisivu: http://www.uku.fi/biogeochemistry/

CARBO-North -projektin kotisivu: http://www.carbonorth.net




 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi