Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveys, ympäristö, hyvinvointi
Tutustu yliopistoon Opiskelu Tutkimus Ajankohtaista In English
 
Tapahtumat
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Tiedotteet
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
 
Apurahat
 
Työpaikat

Tiedotteet 2009

Uutta tietoa sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista

Aika: 05.02.2009

EU:n komission riippumattoman tieteellisen komitean SCENIHRin tuoreen raportin mukaan nykyisen tutkimustiedon valossa on epätodennäköistä, että esimerkiksi matkapuhelinten lähettämät radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttaisivat syöpää. Kaikkia sähkömagneettisten kenttien mahdollisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta.

SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) julkaisi 3. maaliskuuta näkemyksensä sähkömagneettisten kenttien mahdollisista terveysvaikutuksista. Raportin laatineessa kansainvälisessä työryhmässä oli kolmen SCENIHR-komitean jäsenen lisäksi kuusi kutsuttua asiantuntijaa, heidän joukossaan Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen professori Jukka Juutilainen. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Mats-Olof Mattsson Örebron yliopistosta.

SCENIHR julkaisi edellisen vastaavan raportin 2007, mutta päivitti raportin komission pyynnöstä, koska uutta tutkimustietoa karttuu nopeasti lisää ja ihmisten altistuminen sähkömagneettisille kentille lisääntyy uusien langattomien teknologioiden kehittyessä. Päivitystä varten arvioitiin yli 200 uutta tieteellistä artikkelia. Uuden raportin johtopäätökset eivät kuitenkaan juuri poikkea edellisestä raportista.

Sähkömagneettiset kentät voidaan taajuuden mukaan jakaa radiotaajuisiin (>100 kHz), välitaajuisiin (300 Hz-100 kHz), hyvin pientaajuisiin (<300 Hz) ja staattisiin (0 Hz) kenttiin.

Eniten huomiota julkisuudessa ovat viime aikoina saaneet matkapuhelinten lähettämien radiotaataajuisten sähkömagneettisten kenttien terveysriskit, erityisesti mahdollinen syöpäriski. Uuden tutkimustiedon valossa näyttää epätodennäköiseltä, että radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttaisivat syöpää. Tätä johtopäätöstä tukevat sekä väestötutkimusten, koe-eläintutkimusten että soluviljelmillä tehtyjen tutkimusten tulokset. Ihmisten altistuminen matkapuhelinten radiotaajuisille kentille on kuitenkin vielä melko uutta verrattuna syövän kehittymiseen tarvittavaan aikaan, joten tutkimuksia on syytä jatkaa hyvin pitkäaikaiseen altistumiseen liittyvän mahdollisen syöpäriskin selvittämiseksi.

Tutkimuksissa ei ole osoitettu radiotaajuussäteilyllä olevan muitakaan terveydelle haitallisia vaikutuksia silloin, kun sen voimakkuus ei ylitä nykyisten suositusten mukaisia raja-arvoja. Eräissä tutkimuksissa on saatu viitteitä heikon matkapuhelintyyppisen radiotaajuussäteilyn vaikutuksista ihmisten aivoihin, muun muassa aivosähkökäyrään ja uneen. Näiden vaikutusten terveydellistä merkitystä ja mekanismeja ei kuitenkaan tunneta. Raportissa kiinnitettiin huomiota lapsia koskevan tutkimustiedon puuttumiseen. Mitään osoitusta lapsiin kohdistuvista haitoista ei ole, mutta lapset ovat herkkiä monille muille ympäristötekijöille, ja nykyajan lapset ja nuoret altistuvat matkapuhelinten ja muiden langattomien laitteiden aiheuttamille kentille pitkään kehityksensä aikana. Lapsiin mahdollisesti kohdistuvien riskien arviointiin kaivattaisiin siksi lisää tutkimustietoa.

Hyvin pientaajuisten magneettikenttien lähteitä ovat muun muassa voimajohdot ja monet vaihtovirralla toimivat laitteet. Niiden vaikutuksia koskevat uudet tutkimukset eivät muuta sitä aiempaa, muun muassa kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n tekemää johtopäätöstä, että tällaiset kentät ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia ja saattavat lisätä lapsuusiän leukemian riskiä. Kokeellisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole osoitettu mekanismeja, jotka selittäisivät heikkojen, elinympäristössä esiintyvien magneettikenttien syöpää edistävät vaikutukset. Uudet tutkimukset ovat antaneet lisää tukea hyvin pientaajuisten magneettikenttien mahdolliselle yhteydelle Alzheimerin tautiin. Tämäkin löydös vaatii lisää tutkimuksia.

Huomattavaa on, että laboratoriotutkimuksissa on havaittu biologisia vaikutuksia kentänvoimakkuuksilla 100 µT:sta ylöspäin. Nämä ovat huomattavasti suurempia kuin ne alle 1 µT:n kentänvoimakkuudet, joiden on epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä leukemiaan ja Alzheimerin tautiin. Laboratoriotutkimuksissa havaittujen vaikutusten tutkiminen alle 100 µT:n kentänvoimakkuuksilla on siis tarpeen.

Välitaajuisten ja staattisten sähkömagneettisten kenttien biologisista ja terveysvaikutuksista on niin vähän tutkimustietoa, että niiden mahdollisista haitoista ei voi tehdä tieteellisesti perusteltua terveysriskien arviointia. Ihmisten altistuminen näille kentille kuitenkin lisääntyy voimakkaasti uusien teknologioiden myötä, joten mahdollisten haittavaikutusten tutkiminen on tärkeää. Välitaajuisia kenttiä aiheuttavat muun muassa kauppojen varashälytinlaitteet ja staattisia kenttiä magneettikuvauslaitteet.

Lisätietoja:
Professori Jukka Juutilainen, Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos, p. 044 716 3226

SCENIHRin raportti: http://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scenihr/docs/scenihr_o_022.pdf

SCENIHRin tiedote: http://ec.europa.eu/health/ph_risk/documents/md_030208.pdf




 
Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:etunimi.sukunimi@uku.fi